Meren myllerryksessä

  

tuulisten päivien kuvia ja ajatuksia




Kuohuvaa, metelöivää ja harmaan puhuvaa merta. Silmän kantamattomiin utuiseen horisonttiin asti. Desibelejä niin paljon, ettei toisen puhetta kuule.

Sadetta pitkinä piiskaavina sisaroina. Aaltojen tyrkähdyksistä rantakalliota vasten nousevat vaahtopäät, suolaisen veden roiskeet. 
Ilmassa kaartelevat tiirat ja lokit. Paikallaan kelluen. Siivillään hienoisia liikeitä tekeviä lentotaitureita. Osaavat ottaa tuulen.

Kuljen rannoilla ja katsellen tätä kaikkea. Ihailen ja samalla olen huolestunut. Muistelen vuosien takaisia keväitä saaressa. Silloin paistoi aurinko. Sai nenän ja poskipäät punoittamaan. Kylmän meren yli puhaltavasta viileästä tuulesta huolimatta tunsi lämmön. Uskaltautui pulahtamaan kylmään mereen. Aurinko lämmitti vilun pois. Myrskyt eivät riepotelleet. Etelästä kantautui lämpöisiä virtauksia.

Toisin on nyt. Ollut jo muutaman vuoden...

Jostain luin, että ilmastomuutos aiheuttaa meille sateisia, myrskyisiä keväitä ja kuumia helteisiä kesiä.
Kun luonto puhuu, pitäisi meidän kuunnella. Ajoissa, jos enää on edes mahdollista.
Ilmastomuutoksen pysäyttäminen. Miksi se on niin vaikeaa? Miksi se ei ole kaikkien etu? Miksi siitä on niin vaikeaa saada yhteistä sopimusta?


Kaikki yhdessä kaikkien puolesta.
Miksi ei?


 

Joskus on synkisteltävä. Mietittävä asioita. Kerrottava miltä tuntuu. Mietitkö sinä tällaisia asioita?

Mulla on myös oikein iloista kerrottavaa. Lämpimästi tervetuloa blogini seuraajaksi Viivähdyksiä blogin Tulia. Mukavaa, että liityit joukkoon <3

Olen ihan ööönä, että töihinkö tästä? Tuntuu, kuin olisin ollut piiiitkäään pois arjesta. Viikkohan se oli - vain? ;D Maiseman vaihto auttaa peninkulmien päähän arjesta.

Kaikkea hyvää alkaneeseen viikkoon ihanat siellä. 
Voikaa kaikki hyvin!




6 kommenttia

  1. Kiitos tervetulotoivotuksesta:)
    Toivottavasti saatte pian nauttia saarella lempeämmistä säistä, vaikka mahtavaa seurattavaahan tuo on.
    Huolestuttaa mitä kaikkea ilmastonmuutos tuo tullessaan. Kesien kuumeneminenkaan meillä ei miellytä lainkaan. Vaikeaa sen pysäyttäminen tuntuu olevan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä Tulia <3 Niin kivaa, että tulit mukaan.
      Kyllä se kolmen päivän pauhu oli mieleistä seurattavaa. Niin jylhää ja voimakasta.

      Isoja asioita joista koko maapallon väen pitäisi päästä yhteisymmärrykseen. Mahdottoman vaikea yhtälö. Mutta kun tiedetään seuraukset, on vaikea ymmärtää miten tässä ja nyt päättäjät elävät. Yksi vaalikausi, yksi hallituksen puheenjohtaja kausi jne. Rahalla on valtava vaikutus. Joko sitä ei ole tai sitä on saatava jo entisten lisäksi aina vain lisää. Yksi yhteinen Tellus ei siinä paljon paina... :/

      Poista
  2. Niinpä ennen oli. Äitienpäivänä oli kerran niin lämmin, että tyrskykalastuskisan osanottajat polttivat nahkansa ja kirosivat tyyntä keliä. Toisin on nyt. Hrrrrr.
    Vapustahan mentiin kouluunkin polvisukissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi noita menneitä keväitä Kristiina <3 Muistan miten innoissaan sitä oli pikkutyttönä polvisukista :) Ihania keväitä!

      Poista
  3. Meren äärellä, luonnon keskellä syntyy hyviä ajatuksia. Parhaiten näkee luonnon muutokset. Pelottavaa, myrskyt ja kuumuus. Terv. Aulikki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pelottavaa, todellakin Aulikki. Pysäyttävää.
      Ihailee ja samalla miettii mistä kaikki johtuu. Onko se ilmastomuutoksen seurausta vai tilastollista poikkeamaa...
      Mutta uljas meri on. Aina.

      Poista

Mukavaa, että olet löytänyt blogiini. Kiitos jos vielä käytit aikaasi kommentointiin. Eläköön keskustelu!
Seuraamalla Oikeasti aikuista somessa, saat tiedon uusista postauksista ensimmäisten joukossa.

Facebook, Google +, Instagram, Pinterest @oikeastiaikuinen