Saaressa eletään säiden mukaan. Taivasalla kun ollaan. Sateiden, tuulen ja myllerrysten jälkeen tulee aina pouta. Aurinko ja kirkkaat päivät. Lämpö. Silloin nautitaan ulkoilusta, istutaan kallioilla, kuljetaan metsässä ja rantakivillä. Ihaillaan kimaltavaa merta, eikä kukaan enää muista muita säitä ollenkaan :) Petivaatteet tuuletellaan aurinkovoimalla kuiviksi. Grillataan taivasalla. Ladataan omia ja aurinkopaneleiden akkuja. Elellään niinkuin mökeillä tapana on. Nautitaan elämästä. Tuiskuiset tuulet, sateet ja viileys. Niitä tarvitaan, että auringosta ja sen valoisasta lämmöstä osataan nauttia. Näin se on kaikessa. Välillä on nähtävä nurjaa puolta, että se toinen puoli tuntuu oikein hyvälle.
Kuohuvaa, metelöivää ja harmaan puhuvaa merta. Silmän kantamattomiin utuiseen horisonttiin asti. Desibelejä niin paljon, ettei toisen puhetta kuule.
Sadetta pitkinä piiskaavina sisaroina. Aaltojen tyrkähdyksistä rantakalliota vasten nousevat vaahtopäät, suolaisen veden roiskeet.
Ilmassa kaartelevat tiirat ja lokit. Paikallaan kelluen. Siivillään hienoisia liikeitä tekeviä lentotaitureita. Osaavat ottaa tuulen.
Kuljen rannoilla ja katsellen tätä kaikkea. Ihailen ja samalla olen huolestunut. Muistelen vuosien takaisia keväitä saaressa. Silloin paistoi aurinko. Sai nenän ja poskipäät punoittamaan. Kylmän meren yli puhaltavasta viileästä tuulesta huolimatta tunsi lämmön. Uskaltautui pulahtamaan kylmään mereen. Aurinko lämmitti vilun pois. Myrskyt eivät riepotelleet. Etelästä kantautui lämpöisiä virtauksia.
Toisin on nyt. Ollut jo muutaman vuoden...
Jostain luin, että ilmastomuutos aiheuttaa meille sateisia, myrskyisiä keväitä ja kuumia helteisiä kesiä.
Kun luonto puhuu, pitäisi meidän kuunnella. Ajoissa, jos enää on edes mahdollista.
Ilmastomuutoksen pysäyttäminen. Miksi se on niin vaikeaa? Miksi se ei ole kaikkien etu? Miksi siitä on niin vaikeaa saada yhteistä sopimusta?
Kaikki yhdessä kaikkien puolesta.
Miksi ei?
Joskus on synkisteltävä. Mietittävä asioita. Kerrottava miltä tuntuu. Mietitkö sinä tällaisia asioita?
Mulla on myös oikein iloista kerrottavaa. Lämpimästi tervetuloa blogini seuraajaksi Viivähdyksiä blogin Tulia. Mukavaa, että liityit joukkoon <3
Olen ihan ööönä, että töihinkö tästä? Tuntuu, kuin olisin ollut piiiitkäään pois arjesta. Viikkohan se oli - vain? ;D Maiseman vaihto auttaa peninkulmien päähän arjesta.
Että mä tykkään tuulesta ja meren pauhusta. Niitä on saatu tänään tiistaina. Meren jyminää kuuntelen mielelläni. Se tyhjentää ajatukset kaikesta muusta. Kun pauhu lopulta tuulen laskettua vaimenee, on ympärillä ihanaa hiljaisuutta, jota vain keväinen lintujen laulukuoro säestää. Hiljaisuus jota säestetään <3 Kaunista. Tänään oli vaanhtopäiden päivä. Hiusten pesu niinkuin muukin peseytyminen on aikas hilpeää hommaa. Siinä tehdään pakolliset toimet ja pian vaatetta päälle. Huuuu! Tiedän, monet teistä kalisuttavat nyt hampaitaan. Niin kuulkaa minäkin. Missään en peseydy niin nopeasti kuin täällä, näillä lämpötiloilla. Tänään +12 astetta. Mutta puhtaana on mukava olla. Sain tänään postia Nelkytplus blogiyhteisöltä. Olin tyrkyllä tuohon niin tervetulleeseen aikuisten kirjoittamien blogien uuteen porukkaan. Ei onnistanut. Yhtenä vaatimuksena on niin kova lukijamäärä / viikko, ettei mun pikkublogi siihen - ainakaan vielä - yllä. Näkisitte alahuuleni. Nyyh! No ei, ymmärrän. Kriteerit on kriteerit. Niissä on tavoiteltavaa. Kivan kirjeen sieltä laittoivat. Positiivisen ja tsempaavan. Ja tiedättekö mitä. Nyt mulle selvisi blogini genre. Se on lifestyle! Ajatella, etten ole tuota itse hoksannut. Pitänyt blogiani sekahedelmäsoppana. Mutta, sitähän se elämä on, kaikenlaista. Tiedättekö, tämä tuntuu oikein mukavalta. Lifestyle <3 Makustelen tätä täällä samalla kun kuunnellaan juuri alkanutta Suomi-Venäjä jääkiekkomatsia. Peukut pystyyn! Ihanat, olette kommentoineet paljon näitä mun saarijuttuja ja Barcelonan kuulumisia. Kiitos <3 Kaikki olen iloisena lukenut. Siellä on ollut myös muutamia kysymyksiä. Vastaan kaikkiin kun kannattavassani on enemmän latausta. Nytkin kirjoitan kilpaa akun hupenemisen kanssa. Lopuksi, varma kesän merkki. Näin sen eilen.
Oikein mukavaa viikon jatkoa kaikki te kivat ihmiset siellä <3
Saaressa aika pysähtyy. Tai ainakaan sillä ei ole samaa merkitystä kuin mantereella. Aurinko kulkee taivaan kannen yli ja sen mukaan eletään. Kiire ei ole minnekään. Illoissa on oma hohtonsa. Ilta Saaressa on kaunis ja rauhallinen. Tähän aikaan täällä ei meidän lisäksi ole kuin pari ihmistä. Metsätiellä ei ole vastaantulijoita. Seurana kaunis lintujen laulu. Teltalla kuunneellaan radiota, luetaan ja tehdään käsitöitä. Tai minä teen. Mies pelaa mielelläään korttia. Tänään kuunneltiin Suomi - Valko-Venäjä matsia. Huh, huh kun jännäksi meni. Mutta parhain päinhän se lopulta päättyi. Sen jälkeen oli lähettävä vielä kävelemään. Sai pulssin tasoittuman :D Juhlajuomat kohotettiin matsin ja kevään kunniaksi :D
Mukavaa viikkoa teille sinne mantereelle. Me jatketaan saareilua.
tämän kaiken takia jaksan koko pitkän talven... ja äitienpäivä <3
Joskus on vaikea selittää. Sitä mitä tuntee. Jonka tuntee oikeaksi. Joka tuntuu hyvälle. Saa sydämen läpättämään onnesta ja hyvästä tunteesta. Sitä mikä saa jaksamaan. Jota kohti mennä. Saari on kaikkea tätä. Vaikea muille selittää. Asutaan teltassa. Ollaan sään, tuulen ja tuiskun armoilla alkeellisissa oloissa. Kuitenkin, tämä on kaikki. Ihan kaikki mitä tunnen tarvitsevani. Tässä ja nyt. Jaatteko ajatustani? Kaikilla meillä on mieli paikkamme, mieli tunnelmamme. Jokainen oikea meille itse kullekin. Mikä tuntuu hyvälle on oikein. Kaikki mitä pidämme hyvänä on meille sitä parasta. Näissä maisemissa olen niin onnellinen, että vesi nousee silmiin. Tykkään tästä kaikesta. Olla osa luontoa. Nähdä sen herääminen. Olla ja ihastella. Tätä tarvitsen, enkä missään muualla ole niin mieleläni kuin just täällä <3 Onko sinulla omaa mielipaikkaasi? Miten siitä on tullut sinulle tärkeä? Mikä on teidän yhteinen tarina? Kerro, kuulisin mielelläni.
Ihanaa äitienpäivää! Omani oli hyvä. Aamukahvit sain ja lapset soittelivat muistamiset. Ihania lapsia <3 Omalle äidilleni lähetin lämpimät ajatukseni sinne jonnekin...
Hyvää alkavaa viikkoa. Me jatketaan tätä saarielämää. Ollaan täällä koko tuleva viikko. Jihuu!