Kesäkurpitsaranskikset

resepti #elämäntapamuutos













Elämäntapamuutokseni on lähtenyt mukavasti liikkeelle. Olen erityisesti joutunut viilaamaan iltaa. Silloin mulla (aikaisemmin) jääkaapin ovi kävi pitkin iltaa. Vähän jotain pientä vaan hei, mutta moneen kertaan. Monta pienen pientä suupalaa. Se oli tapa, ei mua nälkä vaivannut.

Olen huomannut, että pitkin päivää järkevästi syöden, vältää iltapainin itsensä kanssa. Jäästyy jääkapin saranatkin jatkuvalta rasitukselta.

Järkevän päiväsyömisen lisäksi joku kiva tekeminen pitää kummasti mielen pois syömisestä. Olen tarttunut pitkän tauon jälkeen taas puikkoihin. Pientä valmistakin on jo syntynyt ja yhden isomman työn olen aloittanut. 

Kolmas tärkeä havainto on makutottumusten muuttamisen vaikeus. Tässä on haastetta. Itse kullakin meillä on vuosien, jopa vuosikymmenten aikana syntyneitä makumieltymyksiä. Suu ei kaikkiin makumuutoksiin ihan hetkessä taivu. Luin, että makuasiat eivät kuitenkaan ole kiveen kirjoitettuja. Niitä on mahdollista muuttaa. Tarvitaan vain aikaa ja kärvivällisyyttä. 15-20 maistamiskertaa ja uusi maku on sisäänajettu. 

Tästäpä sitten postauksen aiheeseen: kesäkurpitsaranskikset - nannaa!

Tarvitaan yksi isohko kesäkurpitsa tai pari pientä. Pese hyvin ja leikkaa sormenpaksuisiksi tikuiksi. Raasta parmesaani ja limen kuoret. Sekoita lautasella parmesaaniraaste, limen kuoriraaste, ripauta suolaa ja rouhaise mustaapippuria joukkoon.
Pyöräytä tikut lautasella ja nostele leivinparin päälle pellille. Jos raastesekoitusta jää, ripottele loput tikkujen päälle.
Paista 225 asteessa kunnes pinnat ovat kauniin ruskeita. Meidän uunissa aikaa menee n. 20 min.

Nauti sellaisenaan tai salaatin kanssa tai muun ruuan lisukkeena tai perunan vaihtoehtona. Käyttötapoja on monia.

Oman testauksen tuloksena: Jos tykkäät tasaisen kauniista rusketuksesta tikkujen pinnalla, riko yksi kananmuna, vatkaa rakenne rikki  ja kostuta tikut ensin kananmunassa ja sitten raastesekoituksessa. 

Limellä maustelen sitten juomavettä. Jääkaapissa mulla on kannu raikasta vettä kaiken aikaa ja muutama limeviipale antaa vedelle raikasta makua.

Ohje bongattu täältä - klik

Maistuisko sulle tällainen vaihtoehto ranskiksille?

Mulla on taas niin mukavaa toivoteltavaa. Arkeni aarteen blogin Maarit on liittynyt blogini seuraajaksi. Lämpimästi tervetuloa <3 Mukavaa että liityit joukkoon.


Ihanaa uutta viikkoa kaikki te siellä <3
Nautitaan kesästä kun sitä meille näin ihanasti 
vielä tarjoillaan.




Paras paikka - video

- Saaressa on yksi paikka ylitse muiden


Kuka videoimaan alkaa, se siihen nalkkiin jää.
                                            * minä

Mietelauseeni toimikoon pelottimena ja varoittimena
tai sitten
innostajana ja kannustimena.

Jäin koukkuun. Nyt on oikean videokameran etsintä alkanut.
On niitä kameravaihtoehtoja. Ihan liikaa sanon minä. Miten ihmeessä kukaan osaa päättää minkälaisen kameran haluaa / tarvitsee? Ja kaikki ne kirjain- ja numeroyhdistelmät, jotka erottavat kamerat ja niiden ominaisuudet toisistaan. Hepreaa!

Onko sulla videokamera? Minkälainen? Osaisitko neuvoa, mihin asioihin olisi kiinnitettävä huomiota videokameran hankinnassa? Vinkit otan kiitollisena vastaan.

Työväenopiston videokursseja selailin myös. Maanantaina alkaa ilmoittautuminen. Olen silloin koneen ääressä.

Tätä haluan oppia lisää.

Sitä ennen toinen amatöörivideo. Esittelen teille rakkaimman paikkani Saaressa.
Olkaapa hyvät!





Oikein ihanaa sunnuntaita kaikki te siellä <3



Oi Arki!



- loma on loppu ja uudet tuulet


Arjen häämöttäessä mulla on aina jotenkin epätodellinen olo. 

Ensinnäkin
ihmettelen ajan kulumista, justiinsa äskenhän loma alkoi.
Mistä kummasta ajan rientäminen johtuu? Eteenpäin ajateltuna aika tuntuu pitkältä, elettynä lyhyeltä. Näin se on aina kun ajan kulumista miettii, mutta näin loman lopussa erityisesti, kun on tarkka aikajana jota tarkastella.

Toiseksi
olo on haikea. Pidän usein loman loppukesästä. Kun loma on loppu, tuntuu että niin on kesäkin. Vaikka tällä kertaa kesä alkoi vasta lomani toiseksi viimeisellä viikolla sään puolesta ja näyttää kesäisenä jatkuvan. Vaikka ei mua aikaisempikaan kesäsää haitannut. Helteet ei ole mun juttu.

Kolmanneksi
jatkan haikailua. Loman loppuminen enteilee myös Saarikauden loppua. Elo-syyskuun taitteessa laitetaan kesämaja kasaan. Kesä konkreettisesti pakettiin. Sniff!

Neljänneksi
mietin, olisinko valmis luopumaan kesälomarahoistani. Tää onkin kinkkinen mietittävä. Saavutettu etu, jota nyt meiltä tavallisilta palkansaajilta koitetaan nyhtää pois. Ainakin ehdotuksen tasolla. Ensin puolittaen ja tietty lopulta kokonaan. Näinhän se menis, nyt kun meillä on oikeistolainen hallitus joka kumartaa työnantajien suuntaan niin syvään että nenät niillä koskettaa kiiltäviä kengän kärkiä. Ja kun jonnekin päin kumartaa samalla näyttää pyllyään toisaalle.
Mua kismittää jatkuva uutisointi siitä, että palkansaajat on tän maan perikadon syy. Noin niinkuin kärjistäen ja jatkan: Kun niille pitää oikein palkkaa maksaa siitä duunista mitä ne tekee. Ja ihan vaan kahdeksantuntii max päivässä ne malttaa olla sorviensa ääressä. Työntekijät ovat yrittäjien, työnantajien akilleen kantapää.
Mutta siitä ei kirjoiteta, miksi yrittäminen, yrittelijäisyys niin usein ulkoistetaan tämän maan rajojen ulkopuolelle. Heti kun firma alkaa menestyä haluavat osakkaat siitä hyvät rahat ja myyvät sen tai suurimman osan yrityksestä ulkomaille. Ei yrittäjiä näytä kiinnostavan tämän maan hyvinvointi vaan oma kukkaro. Sen takia katseet käännetään palkansaajieen. Niiden pussista tämä taantuma on hoidettava.
Olen puhunut ugh! Mitäs olet mieltä? Luopuisitko lomarahastasi? Minä en! Yhtenä kuukautena vuodesta en ole pienituloinen vaan palkkani lomarahoineen kipuaa nippa nappa keskituloisen kastiin. Se tuntuu hyvälle.

Tällaista tää on mun kanssa. Rönsyilyä. Mutta tämä asia on niin ajankohtainen ja TÄRKEÄ.

No niin, palaan aiheeseen.

Puolet kesästä tavaraa ja tarvikkeita kannetaan Saareen. Toinen puoli kesästä tavaroita kannetaan kotiin päin.
Niinkuin nytkin, kun ollaan kotiuduttu.

Kuvassa ei ole kameli, vaikka selän puolelta kyttyrä löytyykin. Maha näyttäisi pömpöttävän. Se ei ole ihan harhaa kaikkien kesäherkkujen jälkeen, mutta onneksi on reppu edessä.

Olo on kuin kantojuhdalla. Kassia ja reppua edessä ja takana ja vetokärry vielä toisessa kädessä. Kesän aikana Saareen kertyy kaikenlaista. Varmuuden vuoksi erityisesti. Tänä kesänä erityismaininnan annan lämpimille vaatteille. Niitä on Saaressa tarvittu poikkeuksellisen pitkään, heinäkuulle asti.





Arki on kyllä ihan oikeasti paikallaan. Se on ryhdin, aikataulujen ja tekemisen aikaa. Sanoo hän, joka nautti lorvailusta tänä kesänä. Olenkohan koskaan viettänyt näin leppoisaa lomaa?

Arjessa mukavaa on säännöllisyys. On asioita jotka tehdään ajallaan ja on vapaa-aikaa, joka vietetään tavallaan ( hitsi, kun rimmas kivasti ;D ).
Arki palauttaa ruotuun. Onnistun lomalla aina rönsyilemään ruokailun ja juomien kanssa. Grilliherkut, ne on vaan hyviä. Ja kylmä huurteinen siihen päälle. Viileä roséviini se vasta hyvää onkin!

Minulle syksy tuo mukavaa uutta: Elämäntapamuutoksen. Nyt lähtee läski!
Oikeesti, olen tätä miettinyt pidemmän aikaa. Valmistellut itseäni. Miettinyt asioita itseni kanssa selväksi. Valmistautunut henkisesti. 
Kysymyksessä on siis oikeasti elämäntapojen muutokset -  ei kuuri. Tavoittelen pysyviä tuloksia. Erityisesti just näissä tavoissani. Kaikki mitä siitä sitten seuraa, on plussaa.

Olkaa huoletta. Tänne ei kirjata painolukemia, eikä senttimääriä. Eikä kirjata syömisiä ja liikkumisia. Ne ovat sellaisenaan niin boring, boring. Mutta kerron kyllä miten homma etenee muiden juttujen lomassa.

Toivottakaa ihanat tsemppiä!

Vaikka olette kyllä jokainen mun tsemppari ihan vaan kun mä tiedän, että te tiedätte tästä :)

Kiitos teille, jotka kommentoitte mun edellistä videopostausta. Kiitos kaikille teille, jotka sen katsoitte. Yllätti kuinka moneen kertaan se on jo pyörinyt.

Facebookin puolellakin on eloa. Blogi on saanut sinne yhden uuden seuraajan. Ihanaa! Tervetuloa.

<3 <3 <3

Huomenna laitan toisen videon tänne pyörimään. Sekin on Saaresta. 
Tervetuloa taas silloin.

Hyvää viikonlopun jatkoa kaikki te siellä <3



Videopostaus

Tervetuloa ensi-iltaan!


Laitetaan kesäkuuman piikkiin. Heikko pää ja silleen - mulla siis.
Mua tuuppastiin pikkaisen liikkeelle ja tässä ollaan: tein videopostauksen !!! - ou nou !!!

Alkeelliset välineet, ihan vaan puhelin (ei kamera, vaikka niin tuossa videossa mainitsen) ja ihka oikeat amatooritaidot. Tuollainen tuli.

Mitäs olette tällaisesta mieltä? Sanokaa vaan, kestän kyllä. Kuka leikkii ryhtyy, se leikin kestäköön :D

Ja sitten vaan rohkeasti play - nappulaan käsiksi.





Mukavia kesäpäiviä kaikki te siellä <3

Nyt on kesä!

#oakesä

Moi, moi kaikki te ihanat!

Tietäisittepä kuinka olen taistellut langattominen yhteyksien kanssa täällä Saaressa. Ei toimi puhelin, ei netti, ei sitten mikään. Puhelin tarjoaa Viron puolen liittymiä käyttöön. No thanks!

Aaargh! Eilisaamu ukkonen on taatusti tämän takana. 

Aamuyöstä paukkui, salamoi ja satoi kuin saavista pari tuntia. Kaatosateella pinkeä telttakangas oikein rämisee. On kuin olisi rummun sisällä.
Salama ja jyräys samaan aikaan. Uikutin kädet korvilla ja kuuntelin kuinka taivaan kansi halkesi pään päällä ja kallio alla tärisi. Ja uikutin kauhusta lisää. Enkä kuulu ihan heikompi hermoisiin. 
Oli vaan niin sata lasissa tällä ukkosella. Näitä harvoin - onneksi, onneksi - osuu kohdalle, mutta muutaman olen ennenkin kokenut. Ja kiitos vaan, mutta eihän taas vähään aikaan. Huh!

Niin, myräkän jälkeen meni yhteydet kuralle. Nyt istun rantakalliolla. Parilla Soneran tarjoamalla palkilla koitan saada tämän ilmoille. Tervehdykseksi. Sillä olette mielessäni.

Istagramin puolella on kesäkuviani enemmänkin. Tervetuloa katsomaan tuosta blogin oikeanpuolen sivubannerista. Ei vaadi kirjautumista tai edes Insta-tiliä. #oakesä on koottu kaikki tämän kesän kuvat.





Kaikki myräkät ja kaatosateet unohtuvat kun on näin kaunista. 
Kun on kesä <3

Blogini on saanut taas uudeen ihanan seuraajan. Tervetuloa Männikön kuulumisia - blogin Sanna. Mukavaa, että liityit joukkoon <3

* mulla on epäily, että olen jotenkin ulalla uusien seuraajien kanssa. Tarkoitan, että mua vaivaa tunne että olenkohan varmasti kaikki teidät toivottanut tervetulleiksi. Se on ollut tarkoitukseni. Siis ainakin kaikki, jotka seuraavat blogiani Bloggerin kautta ja tekevät sen julkisesti. Mutta jos joku on jäänyt toivotusta vaille, kerro ihmeessä vaikkapa sähköpostilla. Korjaan mokani saman tien. 


Kaunista ja aurinkoista ja lämpöistä 
kesän jatkoa kaikki te siellä.
Olette mielessä - pus!

Mukavaa, että olet löytänyt blogiini. Kiitos jos vielä käytit aikaasi kommentointiin. Eläköön keskustelu!
Seuraamalla Oikeasti aikuista somessa, saat tiedon uusista postauksista ensimmäisten joukossa.

Facebook, Google +, Instagram, Pinterest @oikeastiaikuinen