Saarikellari

Juttu toiveita-osiossa (tuolla ylhäällä bannerin alla) kysyttiin ruuan säilytyksestä Saaressa. Meidän kesäviettomajahan on huvilateltta, jossa ei jääkaappi-kylmäkaappi-pakastin yhdistelmää ole ;). Eikä kyllä sähköäkään.

Ruokia me kuitenkin säilytetään menestyksellisesti pikku ”kellarissa”. 

Saarimuotia 2014 ;D

Kellarina toimii 30 litran muovisaavi, jossa on kansi. Saavi on upotettu suuaukkoaan myöten tukevasti maahan. Ympärille on levitetty pieniä kiviä. Kivet pitävät maassa olevan kylmyyden paremmin ja saavin ympäristö näyttää siistimmältä. Saavia suojaa oman kannen lisäksi puukehikko, jossa on joka sään kestävä kansi. Kellarin ympärillä on runsaat mustikkamättäät. Rahkaa kellarista ja mustikoita tuoreeltaan, nam!

Alkukesästä kun maa on talven jäljiltä kylmä, ei kellarille tarvitse tehdä mitään. Kesän lämmittäessä kastelemme saavin ympäristöä, aluetta kehikon sisällä.  Noin kaksi-kolme kertaa viikossa. Veden haihtuessa se samalla viilentää maata. Tämä on sellaista fysiikan lakien hyväksikäyttöä. Haihtuva vesi ottaa energiansa lämpimästä maasta ja samalla se siis viilentää saavia. Lisäksi käytämme kylmävaraajia. Kun tuomme kaupungista mukanamme ruokaa, kylmälaukkuun on pakattu useampi kylmäkalle. Ne laitetaan ruokien kanssa saaviin. Kylmyys säilyy pitkään.

Näillä konsteilla on pärjätty. Kesällä kauppalaiva tuo tuoreruokia kolme kertaa viikossa, joten suuria määriä kellariin ei tarvitse kerralla säilöä. Kellarin lämpötila pysyy 10 asteessa, tai jopa vähän alle, koko kesän. 

Melkein kuin jääkaappi, eikö?

Kiitos Pohtija kiinnostuksestasi. 

Juttu toiveita-boxi on Sinunkin käytettävissä, vink, vink :)

Syksyä kohti

viikonloppu Saaressa



Tuuli tuivertaa, meri pauhaa ja sade vihmoo. Linnut ovat saaneet lapsensa isoiksi. Useimmat ovat jo aloittaneet muuttomatkansa. Pihlajat ja katajat notkuvat marjojen painosta. Kesän viimeisiä luonnonkukkia saa vielä tovin ihastella.

Oi voi, kun on haikeus mielessä. Miten sitä onkin sydän kallellaan aina näin alku syksystä. Kun kesä vielä on, vaikka ei enää täydellä hehkulla. Kun luonto hiljalleen taipuu ja luovuttaa. Muuttu värikylläiseksi ennen kuin vetäytyy talvilevolle. Niinpä, levolle. Ei kuole vaan kerää voimia uuteen uljaaseen kevääseen ja kesään. Mukava ajatus, tuo luonnon lepo. Siinä ei ole mitään lopullista. Se vähän helpottaa tässä.

Voitto!

- blogiarvonnassa onni suosi

Voi että on kiva joskus olla onnettaren silmätikkuna. Tässä taannoin osallistuin Muotia ja matkoja, kauneutta ja käsitöitä -blogissa arvontaan ja tässä on tulos

Voide sisältää paljon vitamiineja, peptidejä ja inkivääriuutetta. Se heleyttää ja tasoittaa ihon pintaa. Oiva tuote näin kesän jäljiltä palauttamaan ihoa arkeen.

Kiitos anneaulikki! Käyttöön meni :)

Ideoita työelämään

ensimmäinen työpäivä loman jälkeen



Peili - ja siitä ne ajatukset sitten lähtivät. 
Muutama hyödyllinen vinkki teille muillekin. Ihan irrallisia, mieleen juolahtaneita. Eihän sitä ekana lomalta paluupäivänä mihinkään hyödylliseen pysty ;)

Tämän hulluttelun vastapainoksi tulevana talvikautena lupaan tehdä myös töitä.

Lupaan!

Yksi lomalta paluuloma, kiitos!

Ou nou! Loma on loppu :/


Olen tässä miettinyt, kuinka työhön palaamisen saisi parhain päin tehtyä. Siis ilman, että viimeistään maanantaina iltapäivällä ei olisi sitä ikävää tunnetta, ettei lomalla koskaan ole ollutkaan... Vähän liioittelen, mutta tiedätte miten nopeasti loman hyvät vaikutukset tuntuvat katoavan.

Mä keksin. Hei, pitäisi olla lomalta paluuloma! Sellainen pehmeä lasku työelämään. Loman ja työelämän yhteensovittamisaika. 
Kävisin vain vähän nuuhkimassa työpaikan ilmapiiriä. Vaikka viikon ajan työpäivä olisi puolet normaalista. Minun kohdalla sellaiset neljä tuntia. Sen ajan saisin käyttää työkavereiden kanssa jutteluun, kuulumisten vaihtamiseen. Jos ne parat mitään ehtisivät edes juttelemaan, kun aina on niin kiire. No kuiteskin.

Voisin olla muille hyödyksi ja keitellä kahvit, kun tulevat tauolle. Istuskelisin ja katselisin miltä se työpaikka oikeasti näyttää. Kun normaalisti sitä ei paljon ehdi vilkaisemaan. Sen verran kiirettä kaikkien töiden kanssa.

Mutta omaan duuniin ei tarvitsisi koskea. Ei mennä omaan työhuoneeseen ollenkaan. Ehkä loppuviikosta torstai - perjantai kieppeillä voisin varovaisesti availla työsähköpostini - jos satun vielä muistamaan salasanani, jollen muista, niin antaa olla - ja katselisin, minkälaisia toimeksiantoja ja muita asioita loman aikana on tullut. Mutta silloinkaan ei vielä tarvitsisi tarttua töihin. Ja työpaikalla olo-aika olisi ne neljä tuntia, max. Voisin tulla myöhemmin ja lähteä aikaisemmin kuin muut. Käyttää liukumaa miten itselleni pahaiten sopisi.

Ihana, ihana lomalta paluuloma. Mun päiväuni. Just nyt. 

Kuinkas sulla? Käytkö sorvin ääreen niin kuin et pois olisi ollutkaan vai anoisitko sinäkin lomalta paluuloman?

Kuva lainattu kun sopi niin hyvin aiheeseen :D

Pinkit kynnet

- arkeen paluuta

Lomalta paluu arkeen on erilaisten huoltotoimenpiteiden aikaa. Meikä onnistuu lomalla aina vähän niin kuin metsittymään -kiäh! Hiukset tarvitsevat kampaajaa, kasvot kosmetologia ja kynnet uutta kuosia. Tällä kertaa pinkkiä. Tykkään vaaleanpunaisen eri sävyistä.  Ja nimettömään jotain pikku extraa. Näillä on kiva aloittaa arki, joka alkaa huomenna -huoh!

Miltäs näyttää?

Hyvää alkavaa viikkoa!

Kauppalaivalla

- Christina, Suomen vesien ainoa kauppa. 

Kauppalaiva Christinan tulo Saareen on kiva tapahtuma sen lisäksi että se on tarpeellinen kauppareissu. Saarelaiset kokoontuvat hyvissä ajoin rantaan odottamaan. Kuulumisia vaihdetaan ja rauhassa odotellaan. Kauppalaivalla on kyllä aikataulu, mutta se tulee kun kierroksellaan ehtii. On jokaisessa laiturissa juuri niin kauan että viimeinenkin asiakas on saanut ostoksensa tehtyä.
Kun sitten kauppalaiva horisontissa häämöttää keräännytään laiturille. Muodostuu pitkä jono, jossa ei etuilla eikä hermoilla. Laivan köydet kiinni ja kippari tervehtii kaikkia yhteisesti "päivää - god dag!" Laiturille kokoontuneet vastaavat yhteen ääneen oman tervehdyksensä. Hauska yhteinen rituaali. Sitten kauppaan sisään.

Kiertosuunta kaupassa on vastapäivään. Ostokset kerätään koriin. Kaikki on hyvin esillä. Irtotavarat on valmiiksi punnittu ja pakattu eri kokoisiin pusseihin. Se helpottaa ostosten tekemistä. Valitset vain mieleisen kokoisen tarpeesi mukaan. 
Kaupassa on ihan kaikkea. Tuoreruuat, lihat, kalat, hedelmät, vihannekset, leivät ja leivonnaiset. Maitotuotteet maidosta juustoon ja jogurteista jäätelöön. Mehut ja säilykkeet. Jauhot ja mausteet. Kahvit, tee, kaakao. Hygieniatuotteet, lehdet ja makeiset. Ihan kaikki. Pientä rauta-osastoa unohtamatta. Mitä ei satu mukana olemaan, tuodaan tilauksesta seuraavalla kerralla. Täyden palvelun kauppa.

Kauppakierros päättyy kassalle. Jos palautit pulloja, kerrot kassalle kuinka monta ja minkälaisia. Et tarvitse lappua, ihmisiin luotetaan. Jos ostat kaasupullon, maksat sen kassalla ja kippari antaa sen kannelta mukaasi. Et tarvitse kuittia, ihmisiin luotetaan.

Henkilökunnalle työpäivät ovat pitkiä. Tuoretavarat pakataan aamuisin ennen kierrokselle lähtöä. Ensimmäisessä saaressa ollaan klo 9. Kun kierros päättyy on jo ilta. Silloin tyhjennätään kauppa kaikesta tarpeellisesta ennen kuin työpäivä on ohi. Aikaisin aamulla kaikki alkaa alusta. Kuutena päivänä viikossa. Sunnuntai on lepopäivä.

Christina on kauppalaivojen viimeinen mohikaani. Kun se aloitti 1970-luvun alkupuolella, seilasi Sipoon saaristossa neljä kauppalaivaa. Nyt jäljellä on enää tämä yksi. Sille me saarelaiset toivotamme pitkää ikää. 

Tämän kesän kausi on päättynyt.  Kiitos Christinan väki tästä kesästä. Hyvää talvea. Toivottavasti ensi kesänä taas nähdään <3

Ps. Ehdoton must on munkit. Taatusti tuoreita ja vadelmahilloa pursuavia. Kauppalaivalta mennäänkin suorinta tietä teltalle ja keitetään kunnon kahvit munkille kaveriksi. Ja sitten nautitaan :)