Ilahduta kommentilla – haaste.
Mikään ei ilahduta minua blogin pitämisessä enemmän kuin kommentit. Postaukseni on luettu, se on herättänyt ajatuksia ja että ne ajatukset vielä
kirjoitetaan kommenttiboksiin. Halaisin jokaista niin tehnyttä, jos voisin.
Jokaiselle lähetän lämpimiä ajatuksia, sillä jokainen kommentti
ilahduttaa
antaa
tunteen, etten ole täällä yksin
antaa erilaisia näkökulmia ja inspiroi uusiin ajatuksiin
antaa potkua uusiin postauksiin
on
vastavuoroista teiltä minulle,
Tämä on tärkeää muistaa myös blogien lukijana. Seuraan aika
isoa joukkoa blogeja ja etsin myös koko ajan uusia tuttavuuksia. Paljon enemmän
luen kuin kommentoin. Pahus, tälle on tehtävä jotain! Ryhtiliike jolla osoitan
blogin kirjoittajalle lukeneeni ja arvostavani kirjoitusta niin paljon että kirjoitan
kiitoksen, oman ajatukseni. Että näen sen joskus vähän hankalaksi tuntemani
pienen vaivan ja jätän kommentin. Hankaluudella tarkoitan sitä toisinaan hyvinkin monipuolista klikkailua ennen kuin kommentin saa julkaistuksi. Vähän huono tekosyy, mutta sillä selitän itselleni
ettei nyt just olisi aikaa…
Blogin kirjoittajan tärkeä tehtävä on lukea kommentit ja vastata niihin. Mielellään kohtuullisen (lyhyessä) ajassa. Erityisesti kun jotain kysytään siihen nopea vastaaminen
on tärkeää. Näin mahdollisimman
moni muukin lukija näkee vastauksen. Koska kommenttiboksia luetaan ahkerimmin tuoreeltaan, kun postaus on julkaistu.
Tiedän, tiedän että tämä on vaatimuksena kohtuullisen iso
erityisesti blogeissa joissa kommentoidaan vilkkaasti ja runsaasti. Voih, kun
joskus oma blogi olisi sellainen. En kyllä valittaisi yhtään :)
Tiedän myös, että suurimmalla osalla blogi on harrastus työn ja muun
elämän viedessä ison osan vuorokauden tunneista. Siitä huolimatta bloggarin on
tehtävä, mitä bloggarin on tehtävä: vastattava kommentteihin. Se on sitä vastavuoroisuutta
ja yhteydenpitoa lukijoiden kanssa. Uskon suurimman osan lukijoista arvostavan sitä. Tässä kohtaa ei mulle mitkään selitykset auta. Blogi, jossa ei kirjoittajan puolelta vastata kommentteihin on kylmä, sisäänpäin lämpenevä ja itseriittoinen.
Kommentit ovat
tärkeitä ja niitä arvostetaan kun kommentteihin vastataan. Tämä on selkeä viesti blogin kirjoittajalta.
Mitäs olette ystäväiset tästä aiheesta mieltä?
Odotatteko kommentteihinne vastausta? Kysymyksiinne varmasti
ainakin, eikö vaan?
Palaatteko myöhemmin katsomaan, miten oma kommenttinne on
otettu vastaan?
Tuleeko teidän tilattua uudet kommentit tiedoksenne (jos se
on mahdollista), kun jätätte kommentin?
Miltä tuntuu blogi, missä ei kommentteihin vastata koskaan tai vain harvoin ja valikoidusti?
Haastan meidät kaikki kommentoimaan ahkerasti ja teitä muita bloggaajia tarttumaan tähän haasteeseen. Laitetaan kommenttiboxit lujille :D
Nyt olis kuule tosi ihanaa, jos luettuasi tämän jättäisit kommentin. Vaikka vain että luettu ;)
Olisi meinaan kiva tietää montako teitä piipahti tämän postauksen
äärellä tänne asti. Mua kun itseäni vähän vaivaa nämä mun pitkät jorinat. Että jaksaako näitä kunnolla lukea. Mä en vaan millään osaa sanoa asioitani muutamalla lauseella. Ihailen kovasti sitä taitoa.
Nyt meikä lähtee tästä blogikierrokselle lukemaan ja kommentoimaan.
Voikaa kaikki hyvin te siellä. Sii juu!
Tunnen syyllisyyttä, kun en aina jaksa kommentoida,vaikka aihe kiinnostaisikin.
VastaaPoistaItse vastaan kaikille kommentoijille aina, kun netti toimii. Syrjäseudulla siinäkin on päivittäisiä ongelmia. Saan niin vähän palautetta, että vastaaminen ei aiheuta ongelmia. Joskus harvoin, kerran vuodessa, kun en ole kotona tai täällä on porukkaa, vastaus voi viipyä muutaman päivän. En roiku netissä, jos minulla on liveseuraa.
Mukavaa illan jatkoa!
Jaan kanssasi saman tuntee. Paljon enemmän pitäisi kommentoida.
PoistaVastaaminen kommentteihin on mukavaa. Sama minulla, vastaaminen ei työllistä. Se on pelkästään mukavaa.
Elämän realiteetit on otettava huomioon. Elämä, se kun oikeasti on muualla kuin netissä :) Aina ei voi tai ehdi kommentoida, silloin se saa odottaa. Sen jokainen ymmärtää.
Kiitos Marketta <3 Mukavaa viikonlopun odotusta!
Kiva haaste! Olen monesti miettinyt laittavani vaastaavan haasteen alulle. Kommntoijat on monesti vain murto-osa blogin lukijoista, joten olisi kiva "herätellä" ne loputkin lukijat kommentoimaan. Itse pidän välillä sessioita, jolloin käyn kommentoimassa jokaiseen ko. päivän aikana tulleeseen päivitykseen (siis omalla lukulistalla olevat blogit tietty :D)
VastaaPoistaJust tuossa ukkokullalle marmatin, kun kaverit eivät jätä kommenttia blogiin, vaikka siellä käyvät. Toki aiheista keskustellaan livenä, mutta silti se kommentti olis niin kiva.
Huh, tulipa kommentoitua eli luettu on ;-)
:D Jee, kiva Tuija!
PoistaJustiinsa niin. Kuinka saataisiin nukkuvat ääneen, sillä liikkeellä he jo ovat :)? Sopivasti provosoivia, pikkuisen sapettavia kirjoituksia? Vai hunajaa tihkuvaa lempeyden lätkytystä? Kaunista harmoniaa ja maailman ymmärtämistä?
Mulla on samanlainen tapa. Käyn läpi listallani olevia blogeja, luen ja kommentoin. Ne on sellaisia reippauspuuskia joista tulee hyvä mieli. Sitten on taas pitkiä aikoja kun vaan luen, kommentointi jää vähemmälle. Tästä haasteesta innostuneena tsemppaan kommentointi osuutta. Näin on!
Mukavaa illan jatkoa Tuija <3
Kommentit piristävät aina, vastailen niihin nopeasti ja kiittelen ihanista sanoista :) Tykkään myös vastailla toisten postauksiin, mutta joskus sitä vaan lukaisee ja ne vastaukset jää (kiire vai laiskuus) jättämättä.
VastaaPoistaMukavaa loppuviikkoa!
Just näin Marru :) Tuo on juuri sitä lukija ystävällisyyttä ja vastavuoroisuutta mikä on ihan parhautta bloggaamisessa ja blogeissa. Musta tuntuu, että blogin kirjoittajan oppii tuntemaan parhaiten juuri kommenttiboxissa. Tapa miten kommentit ottaa vastaan, vastaa niihin kertoo blogin pitäjästä paljon.
PoistaKiitos Marru <3 Mukavaa viikonlopun odotusta!
No ihan kuule olen sataprosenttisesti samaa mieltä.
VastaaPoistaBlogimaailma perustuu nimenomaan vastavuoroisuuteen ja kommentointi ja niihin vastaaminen on sitä mitä suurimmassa määrin.
Itse en suurista lukijaluvuista perusta, vaan enemmänkin siitä, että saan käydä lukijoideni kanssa vuoropuhelua ja näin oppia tuntemaan heitä paremmin. Välillä en edes muista, että ollaanko tavattu oikeasti vai pelkästään virtuaalisesti. Niin läheisiä ahkerista kommentoijista tulee. Ja itse pidän kunnia-asiana kaikkiin kommentteihin vastaamista. Ja nimenomaan henkilökohtaisesti ajatuksella, eikä vaan kirjoittamalla, että "kiitos kommentista". Iskee heti ahdistus, jos joskus vastaamiseen tulee poikkeuksellisen pitkä viive. Useimmiten ei, mutta joskus voi niin käydä.
Mun mielestä täällä blogimaailmassa(kin) pätee ihan se sama ajatus kuin kaikkialla muuallakin. "Kohtele muita niinkuin toivoisin itseäsi kohdeltavan".
Sulla on aina sellaisia ajatuksia herättäviä kirjoituksia, joille on helppo nyökytellä, koska tuntuvat niin omilta ne sun mietteet <3
toivoisin= toivoisit... (mun kannattais joskus oikolukea nää omat tekstini ennenkuin painan tota sinistä julkaise-nappia :))
PoistaIhana Annukka, mulla on sama "vaiva". Jos huomaan kirjoittaneeni muuta kuin oli tarkoitus, mä haluaisin kumittaa sen saman tien pois. Ja ennakoiva tekstin syöttö, siellä missä sitä on, on oikein tosi syvältä. Kirjoittaa mun puolesta mitä sattuu :D
PoistaOllaan kuule tosi samoilla linjoilla tässä(kin) asiassa. Mullekin tulee huono omatunto jos joskus kommentteihin vastaaminen venyy. Haluan vastata jokaiselle jotain joka on juuri hänelle.
Ja tosiaan, kommenttiboxeissa oikeasti tutustuu ihmisiin. Oppii tuntemaan ja tykkäämään.
Ihminen, joka oikeassa elämässä käyttäytyy asiallisesti ja kohtelee muita ystävällisesti tekee sitä myös täällä netissä. Näin se on. Mikään ei oikeuta törkykirjoituksiin. Eriävänkin mielipiteen voi sanoa asiallisesti.
Mukavaa kuulla että ajatukseni herättävät ajatuksia. Mä olen sellainen yksinäinen ajattelija. Tosi ihanaa, että täällä mulla on kuuntelijoita.
Oikein hyvää viikonloppua Annukka <3
Samaa mieltä! Kommentit ovat niin tärkeitä, niitä ilman en jaksaisi kirjoittaa blogia. Kommentteihin pitää ehdottomasti vastata. Jos ei vastailla niin en jatkossa niin usein kommentoi siihen blogiin. Itse pyrin vastaamaan oman blogin kommentteihin vuorokauden päästä tms, sillä tykkään hetken seurata kommentoijien mahdollista keskustelua keskenään.
VastaaPoistaTotta kuule! Jos ei koskaan saa kommenttien muodossa palautetta, ei bloggaamisessa olisi mitään mieltä. "Kirjoitan vain itselleni" on hevon humppaa. Jos se tehdään netissä on yhtenä tarkoituksena varmasti myös että joku sitä lukee.
PoistaItseänikin kommentoijana innostaa se että blogin kirjoittaja vastaa kommentteihin.
Totta, keskustelu kommentoijien kesken voi olla myös hyvin hedelmällistä. Vaihdetaan tietoja ja kokemuksia.
Blogin kirjoittajan vastuulla on viheltää peli poikki, jos kommenttilootassa alkaa kuumottaa. Jollei muuten niin laittamalla ainakin väliaikaisesti kommentit tarkastettavaksi ennen julkaisua. On epämiellyttävää lukijana huomata, jos riita, sanailu ja epäasiallinen keskustelu velloaa blogissa. Ihan kuin tupsahtaisi keskelle taistelutannerta. Huh!
Hyvää pian alkavaa viikonloppua teille kaikille <3
Minä luen blogit ja muut lähinnä puhelimella, sillä kotona ei ole (niin noloa kun tämä on aina myöntää) lainkaan tietokonetta. Siksi hankaluteen vedoten en aina tule kommentoineeksi... Luettu silti on - joka sana. :)
VastaaPoistaTiikerililjan Elina
Kiitos Elina <3 kun nyt kommentoit. Tiedän, ettei se ole aina helppoa mobiililaitteella.
PoistaTunnistan itsekin hankaluuden mikä liittyy kommentoinnin tekniseen toteuttamiseen. Turkasen paljon klikkauksia.
Mukava tietää, että luet :)
Hyvää viikonloppua teille kaikille <3
Blogi jossa sen kirjoittaja käy vuoropuhelua lukijoiden kanssa on miellyttävä paikka palata aina uudestaan. Aina ei ehdi samantien vastaamaan, mutta kunhan sen tekee, on se tärkeintä.
VastaaPoistaMukavaa, että olet liittynyt seuraajaksi. Olen sen huomioinut. Toivottavasti viihdyt <3
Kiitos<3 Hyvää tulevaa viikonloppua!
Seuraan blogiasi Pirjo. Käyn harvakseltaan, mutta kun käyn blokissasi luen asiat nautinolla ja huolella. Mielenkiintoinen ja opettavainen näkemys tässä kirjoituksessasi. Odotan jo tulevia tapahtumiasi. Kuviasi ihailen, ne on minulle suuri nautinto.
VastaaPoistaTerveisin Aulikki
PoistaVoih, mun valokuvat on kuin rakkaita lapsia. Hyrisen onnellisena kun katsoja saa niistä hyvää mieltä.
PoistaJa iloisena otan vastaan tiedon että juttujeni äärellä viivytään.
Kiitos Aulikki <3
Juuripa näin. Kommentteja on kiva saada ja lukea :) Kommentointi vaatii tietyn fiiliksen, jos hyvä kommentti ei tule heti, saatan palata myöhemmin tekstiin uudestaan ja kommentoida sitten.
VastaaPoistaVastavuoroisuus on tärkeää. Tälläkin hetkellä itsellä on huono omatunto, kun ei ole ehtinyt vastaamaan kommentteihin koulutöiden ja varsinaisten töiden ohella. Viikonloppuna sitten, kun on parempaa aikaa.
On kuule Outi tosi kaunista, että palaat vielä uudestaan sitten kun kommentti on muhinut valmiiksi <3 Tunnistan saman tuntee, ettei kommentti heti irtoa. Teksti on ollut ajatuksia herättävä, pää kuhisee ajatuksia, sitä niinkuin tietää mitä ajattelee siitä, mutta ei saa puserrettua sitä kommentiksi. Kun laittaa asian hetkeksi hautumaan, se auttaa.
PoistaVuorokaudessa on ne tietyt tunnit, ei kaikkea vaan ehdi. Vastaamattomuus kaivertaa mieltä, mutta joskus se homma on jätettävä tuonnemmaksi. Armoa itselle.
Hyvää viikonloppua Outi <3
Aina ei voi vastata blogiin mitään, sillä jos on eri mieltä, niin blogivastauksessa se helposti tulkitaan riidan haastamiseksi tai kateudeksi. Toisinaan ei muista kenen kaikkien blogiin on kommentoinut jotain ( varsinkin satunnaisvierailuilla) ja siksi ei tule käytyä aina lukemassa mitä blogin pitäjä ja omaan kommenttiin vastannut.
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua!
Tämä on tosiaan kommentoinnin "ongelma". Miten kertoa olevansa pikkuisen tai vaikka isomminkin eri mieltä nostattamatta kommenttiosiossa myrskyä. Jotenkin tuntuu hassulle, ettei erilaista mielipidettä oteta vain asiana, että tässä asiassa satutaan nyt olemaan eri mieltä. Varsinkin jos mielipide esitetään asiallisesti ja perustelle miksi sitä ja sen esittäjää niin usein lähdetään moittimaan.
PoistaHelposti myös mietitään ääneen kommentin antajan tarkoitusperiä. Miksi kirjoittaa noin, onko sillä huono päivä, huono parisuhde vai eikö sillä ole elämää. Kaikki tuntuu kelpaavan syyksi ruoskia eri mieltä olevat hiljaisiksi.
Kaikenlaista julkista keskustelua vaivaa tänä päivänä sama ilmiö. Jollet ole puolellamme, olet meitä vastaan. Todellisuudessa meitä keskitiellä kulkevia on suurin osa, mutta sitä ei oikein voi sanoa ääneen joutumatta lokeroiduksi. Esimerkiksi fiksu pakolais- ja maahanmuuttokeskustelu tyssää siihen että on rasisti jos nykyisiä käytäntöjä kyseenalaistaa tai miettii muita vaihtoehtoja kuin että rajat auki, tervetuloa kaikki kynnelle kykenevät tänne. Kuka rasistinimittelyä viitsi kuunnella? Mieluummin on hiljaa. Vain jyrkästi puolesta ja vastaan sanoja saavat olla äänessä. Paitsi että vastustajat saavat rasistileiman otsaansa välittömästi. Se on tämän päivän leimoista eniten käytetty. Harmillista järkevän keskustelun kannalta.
Juu, Ei sitä aina muista missä on kulkenut kommentteja jättämässä. Mutta silloin kun kysyn jotain, jään seuraamaan milloin vastaus tulee. Mukavaa kun sen sitten saa.
Kiitos EO <3 Leppoisan mukavaa viikonloppua
On tiettyjä vakiblogeja, joita kommentoin usein. Sitten on tiettyjä vakiblogeja, joita en kommentoi - yleensä ne blogit ovat niin hyvin ja niin ajateuksella kirjoitettuja, että jään sanattomaksi! :o)
VastaaPoistaKysymykset blogissa, hmmm. Joskus, JOSKUS kysymykset ovat hyviä ja ajatuksia herättäviä, valitettavan usein sellaisia, että jotain vain on pitänyt kysyä, kun bloggaajalla sellainen (kosiskelevuudessaan varsin ärsyttävä) tapa on. Sellaisiin kysymyksiin en vastaa - koska epäilen, ettei vastauskaan isommin kiinnosta.
:D Totta! Joskus tuntuu että kaikki on niin hienosti sanottu itse kirjoituksessa ettei voi kuin mielessään aaltoja tehdä.
PoistaNoita kysymyksiä käytän itse postauksessa jonkun verran. Tiedän, että se on hiukka riski, miten ne otetaan lukijoiden puolella vastaan. Mulla on sellainen periaate että miksi kysyä jos ei ole vastauksista kiinnostunut. Omalta osaltani kysyn ihan oikeasta mielenkiinnosta ja vastaajille pyrin vastaamaan yksilöllisesti. En osaa sanoa kirittääkö kysymykset kommentoimaan. Mun kokemuksen mukaan se on 50 / 50. Eli kommenttien määrään vaikuttaa enemmän itse aihe ja sen kiinnostavuus tai omakohtaisuus kuin kysymykset, mutta toisinaan kysymykset saattavat (ehkä) saada kommentoijan tarttumaan näppikseen.
Leppoisaan viikonvaihdetta Paula <3
Hih, kuulun just siihen toiseen (ha-haa, kumpaan?) puolikkaaseen - kysymys saattaa ärsyttää siinä määrin, että jätän kommentoimatta, vaikka jokin muu mainittu asia tai valokuva olisi kommentteja kirvoittanutkin.
PoistaHyvä, siis todella hyvä kysymys on sellainen, että se jättää miettimään, joskus päiviksikin, ja saa palaamaan uudestaan ja vielä vastaamaankin. :o)
:D Jompi kumpi tai kumpi vaan ;)
PoistaKysymyksiin kannattaa panostaa, olen samaan mieltä Paula.
Mienkiintoinen ja monitahoinen aihe. Ilman muuta kommentit ilahduttavat suuresti ja myös se, kun minun kommntteihini muissa blogeissa vastataan. Tai yleensä sekin, että käydään vastavuoroisesti kylässä. Ts. että jos minä kommentoin jonkun blogiin, niin tämä bloggari käy kylässä myös minun blogissani. Jos kommentoin, useimmiten käyn katsomassa, onko kommenttiini vastattu.
VastaaPoistaMinulla on kuitenkin alusta asti blogissa käynyt niin, että melkein parhaat kommentoijani eivät ole kirjautuneet netissä mihinkään eivätkä haluakaan eivätkä siis kommentoi kuin ainoastaan sähköpostissa, puhelimessa tai tavattaessa, siis henkilökohtaisesti. Siksikään en ole alkanut vaatia tai odottaa kommentteja, kun minulle tärkeimpiä kommentteja ei kuitenkaan yleensä julkaista blogissa.
Lisäksi on ollut riemastuttavaa tavata minulle aivan tuntemattomia ihmisiä, jotka tuntevat minut blogistani, vaikkei eivät ole koskaan ennen paljastaneet itsestään pientäkään vihiä. Tiedän myös esim. Naukulan blogin lukijoita, jotka ovat ihan koukussa Naukulan blogiin ja lukevat sitä joka ikinen päivä, mutta eivät ole kirjautuneet lukijoiksi eivätkä koskaan pihahda pienelläkään kommentilla. Pari tällaista ystävää on lähettänyt terveisiäkin Naukulan Mammalle, kun tietävät että tapaan häntä.
Minulla on itsellä pitkiä kausia, jolloin en jaksa postailla, vaikken tarkoituksella pidäkään mitään blogitaukoa, enkä seurata muita blogeja saati kommentoida. Siksi olen ymmärtävinäni, etteivät blogien pitäjät aina voi tai ehdi vastata kommentteihin.
Ja jos en itse jaksa kommentoida muiden blogeja, en voi odottaa, että muutkaan kommentoisivat minun blogiani.
Kommentoinnissa on myös se pieni hankaluus, että kirjoittamattoman säännön mukaan kommenttien pitäisi olla hyvin myönteisiä. Joskus näkee esimerkiksi blogeissa niin tökeröitä kirjoitusvirheitä ja yhdyssanavirheitä, että tekisi mieli huomauttaa blogin kirjoittajalle, että hänen tekstinsä on niin kamalaa, että tästähän tulee ihan huonovointiseksi. Ei voi sanoa, enkä varsinkaan minä, joka itse yritän kirjoittaa murretekstiä. Sehän ei ollenkaan vastaa standardisuomea ja siihen vasta kirjoitusvirheitä tuleekin, ja niitä on vaikea huomata. Murretekstin lukeminen on vaativaa ja vaikeaa, ja siinä vasta riittäisi pohtimista, mikä on "oikeaa" ja mikä "väärää" murretta.
Hiljattain joku kommentoi ikävästi kissanpentupostaukseeni, että miksi noita kissanpentuja pitää teettää, kun maailmassa on niin paljon kodittomia kissoja. Yritin vastata kommenttiin ja samalla ajattelin, että yleensä mitään kriittisiä saati piikitteleviä kommentteja ei ole ja siksi ei tarvitse vaivata itseään tällaisella vaativammalla vastaamisella.
PS. Huomaan, etten lukenut aikaisempia kommentteja kunnolla, ennen kuin innostuin itse kommentoimaan. Samoista asioista tuossa keskusteltiin jo edelläkin.
PoistaHienoja ajatuksia Paula, kiitos pitkästä kommentista <3
PoistaKyllä se vastavuoroisuus blogien kirjoittajien välillä yhtälailla kuin kommenttien kirjoittamisessa ja niihin vastaamisesta on blogin pitämisen sokeri ja suola. Herkästi tulee tehtyä vastavierailuja toisten blogeihin, mutta tunnustan - en kerta kaikkiaan läheskään aina kommentoi. Se että blogissa käydään on mukavaa, mutta kommentti lisää iloa.
Tosiaan, blogin kautta tutustutaan mukaviin ihmisiin, joita on ilo myös livenä tavata. Ollaan jo valmiiksi tuttuja. Ja hauskaa huomata, miten toiset tuntevat toisia. Blogimaailma yhdistää ihmisiä.
Mukavaa tuo kun kerrot, että saat palautetta henkilökohtaisesti viesteinä ja ihan sanallisesti, tavatessa. Kaikenlainen palaute varmasti lämmittää.
Elämä eletään blogin ulkopuolella. Välillä on vain muuta niin paljon, että blogi jää vähemmälle huomiolle. Huomasin viime syksyn blogitauon aikana, että mitä pidemmäksi tauko alkoi venyä, sitä vaikeampi oli tarttua taas näppikseen ja kirjoittaa uutta postausta. Kun sitten palasin takaisin oli ihanaa huomata kuinka moni lukija oli edelleen kuulolla :)
Juu, eri mieltä oleminen on kyllä vaikeaa. Siitä kirjoittaminen kommenttiin voi olla liian korkean kynnyksen takana. Jää tekemättä vaikka joskus voisi olla hyvä se ääneen kirjoittaa. Ihan vain eriävänä mielipiteenä ei minään elämää suurempana uhkana.
Tuosta oikein kirjoittamisesta, nyt kolahti. Mulla on niitä välillä, vaikka kuinka yritän oikolukea tekstiä ennen julkaisemista. Ja yhdyssanat, huh! Niitä on suomen kielessä tuhottoman paljon. Sujuvaa virheetöntä kieltä, vaikkapa sitä murretta on mukava lukea jos ei kaiken aikaa kompastu kirjoitusvirheisiin.
Uskon, että asiallisella kommentteihin vastaamisella voittaa kaikkein eniten. Joskus kommentti on ehkä vain parasta jättää vähemmälle huomiolle.
Ei se mitään Paula :) Jännä huomata miten samanlaisia ajatuksia meille kaikilla on tästä aiheesta.
Mukavaa viikonloppua Paula <3
Niin täpöllä kanssasi samaa mieltä. Harmittaa, kun kommentteja ei saa. Harmittaa, kun ei itse kommentoinnin monivaiheisuuden vuoksi tule kommentoitua jokaista blogia ja jokaista postausta. Seuraan satoja! Etsin lisää luettavaa ja ideoita. Joskus esitän jonkun kysymyksenkin, johon oikeasti tahtoisin vastauksen, ja kukaan ei kommentoi. Tai avaan sieluni sopukat, eikä kukaan kommentoi. Sitten kun kysyn, mitä halutaan lukea, niin just samaa kun nytkin.. hmm.. Olisi NIIIIN ihanaa saada kommentteja ja voida edes yhtä nappia (VAAN) klikkaamalla lähettää viestejä. Nyt on klikattava ruutuja, kuvia, linkkejä... huoh.
VastaaPoistaNiin asiaa Viltsu Mari! Kyllä saisi kommentoinnin tekninen toteutus olla vähän yksinkertaisempi. Ja mobiililaitteilla, jotka kulkevat mukana ja vaikkapa bussissa istuessa olisi hyvin aikaa kommentoinnille on se ihan toivoton. Ei ole kuule kerta eikä kaksikaan kun koko kommentti on hävinnyt taivaan tuuliin kun sen on saanut tuherrettua kasaan kaiken aikaa sinne tänne pomppivalle alustalle. Murr!
PoistaMullekin on tärkeää nähdä kommenttieni vastaanotto. Kysymykset on kyllä tylyä jättää vastaamatta. Kysyjänä saatan useamman kerran käydä katsomassa onko vastattu. Ei ole kivaa, kun vastausta ei kuulu.
Kyllä kommentista näkee ja tuntee onko se kirjoitettu ajatuksella ja sydämellä. Sellainen tulisi kauniisti käsitellä ja vastata. Kaikki kommentit ansaitsevat tulla vastatuksi. Näin se on. Ikävät, oikeasti loukkaavaksi tarkoitetut kommentit ovat poikkeus. Roskiin vain!
Hyvää viikonloppua Viltsu Mari <3
Olen blogannut harrastuksekseni kohta kaksi vuotta. Olen huomannut, että kommentoijilla on paljon suurempi merkitys kuin aluksi luulin. Kommentit todella lämmittävät sydäntä. Itseki yritän kunnostautua myös muiden blogien kommentoijana :)
VastaaPoistaKyllä Pirjo, just näin. Vasta itse bloggaajana on ymmärtänyt kommenttien iloa antavan merkityksen. Pidetään tämä mielessä kun blogeissa liikutaan :)
PoistaKivaa viikonloppua Pirjo <3
Kyllä kirjoitit hyvästä aiheesta! Vähän tunsin huonon omantunnon pistoksen, kun käyn kyllä lukemassa ahkerasti blogeja, mutta kommentointi tahtoo jäädä vähemmälle... Nyt ryhdistäydyn asiassa, tiedän oikein hyvin, miten ilahduttavia kommentit ovat ja jokaisen luen itse niin iloisena ja hartaudella ja yritän kyllä vastata jokaiselle! Itse kun katselee oman blogin kävijämääriä niin tosi harva tuntuu jättävän minkäänlaista viestiä käynnistään, harmillista, olisi kiva kuulla kävijöiden näkemyksiä tai toivomuksia postausaiheista yms. palautetta. Ja minä käyn kyllä tosi usein katsomassa, mitä bloggari on vastannut kommenttiini, se on melkein yhtä tärkeää kuin omat saadut kommentit, että tulee huomatuksi :)
VastaaPoistaHyvää alkavaa viikonloppua!
Kiitos Anu :)
PoistaOlen tätä kommentointi asiaa paljon miettinyt. Se on hyvin moniulotteinen ja meikäläisen välillä pitkäksi venyvällä kirjoitustyylillä siitä saattaisi saada kasaan pienen kirjan.
Kommentit ilahduttavat ja kommenttiin vastaaminen myös. Samaa mieltä olen kanssasi. Minäkin tykkään kovasti myös lukea minkälaisen vastaanoton omat kommenttini saavat.
Tulla huomatuksi, hyvin sanottu. Sitä se on. Erittäin tärkeä tunne.
Mukavaa viikonloppua Anu <3
Juu, luettu on :) Luen kyllä ahkerasti blogiasi mutta olen hidas kommentoija. Olen usein miettinyt että miksi näin. Onkohan se "laiskuutta" koska ehdin lukemaan muutamia seuraamiani vasta illalla. Olen iltauninen ja näinkin myöhään valvominen on ihme.
VastaaPoistaJos itse pitäisin blogia niin toivoisin kyllä että siellä kommentoitaisiin ja olisi mukava vaihtaa ajatuksia. Mutta joskus ajatukset ja sormet eivät tee ollenkaan yhteistyötä eli asiaansa ei saa kirjoitettua, silloin on vain parempi pysyä lukulinjalla.
Kiitos monipuolisesti polveilevasta blogista ja ajatuksenjuoksuista joita on mukava mielessään pohdiskella.
Voi kiitos unelmiina kun kommentoit! Te "hiljaiset" olette se suuri joukko, jotka toivoisi oppivansa tuntemaan myös. Mukava kuitenkin tietää että olette siellä olemassa <3
PoistaJoskus vaan ajatus ja kirjoitus ei kulje. Niinkuin tuolla aikaisemmin jo totesin välillä tietää kyllä mitä kirjoitetusta ajattelee, mutta ajatuksen saaminen kirjoitettuun muotoon ja kommenttilaatikkoon on vaikeaa.
On epärealistista ajatella että jokaikiseen kirjoitukseen joita lukee kommentoisi. Aika ei siihen kyllä riitä. Mutta että joskus sen tekee on iloinen asia jokaiselle blogin pitäjälle.
Kiitos kauniista palautteestasi <3 Olen tämmöinen sillisalaatti kirjoittaja. Paljon ajatteleva ja pikkuhiljaa olen rohjennut enemmän omia ajatuksiani myös ääneen kirjoitella.
Aurinkoista viikonlopun jatkoa unelmiina <3
Luen postaukset, mutta kommentoinnit sitten jäävät. Laiskuutta, saamattomuutta, viitseliäisyyttä, mitä lieneekään. Tekosyitä kaikki : ) Vaikka itsekin koen, että ne ovat juurikin se rikkaus ja ennen kaikkea kommentteihin vastaaminen.
VastaaPoistaNäinhän se on Tiina! Tiedän tunteen. Lukeminen sujuu, mutta kommentointi jää.
PoistaTykkään omissa kommenteissani vähän syvällisemmin kertoa mitä ajatuksia itselläni siinä kohtaa on. Toivon kirjoittajalle välittyvän tunteen, että oikeasti olen paneutunut hänen kirjoitukseen ja katsellut kuvia (joita aina katselen tarkkaan, tykkään kuvista ja niiden tarinoista). Joskus ei sitten aika (muka) anna myöten kirjoitteluun.
Mutta nyt on ryhdistäytymisen paikka. Jatkossa yritän olla ahkerampi kommentoinissa.
Mukavaa viikonlopun jatkoa Tiina <3
Olipas mielenkiintoinen juttu. Olen itse myös tätä asiaa pohdiskellut. Kun en useinkaan vastaa kommeihin lainkaan. Pyrin kysymyksiin vastaamaan, mutta muuten en sitten. Muistaessani kiitän kaikkia yhteisesti, mutta sekin jää luvattoman usein tekemättä.
VastaaPoistaKas kun en juurikaan kirjoita mitään, on vain kuvia. Ja kun minulla on paljon ulkolaisia kommentoijia, niin mitä voin vastata kun en hallitse kieliä niin hyvin ja on tylsää jokaiselle vain kiittää yksitellen. Ja kun heitä kommentoin, niin en aina muista käydä lukemassa mahdollisia vastauksia, joten uskon, ettei hekään käy uudelleen. Sinä olet yksi niistä (harvoista), joiden kirjoitus on mukaansatempaavaa, ja jonka sitten jaksaakin lukea loppuun asti ja tekee mieli kommentoida (joskus). Mietin usein että pitäisiköhän alkaa vastata kommenteihin, mutta luulen ettei se ole mun juttu. Käyn sitten kuitenkin vastavierailulla kommentoijien blogissa.
Kiitos orvokki! Arvostan palautettasi, koska sulla on just sitä mitä toivoisin osaavani. Lyhyesti ja ytimekkäästi muutama rivi ja kuva puhukoon loput. Hieno taito osata sanoa ja näyttää olennainen lyhyesti.
PoistaValokuvat puhuvat kaikkia maailman kieliä katsojan mukaan. Postauksissasi on paljon kommentteja. Niiden määrä ei taida olla kiinni siitä vastaatko kommentteihin :) Vastavierailut varmasti ilahduttavat!
Mukavaa maaliskuuta orvokki!
Luettu! Mä kommentoin satunnaiseseti, jos on jotain sanottavaa. Kommenttini on kyll usein lopulta vähän aiheen vierestäkin, ja varmasti joskus vaikeasti ymmärrettäviä kun yritän kirjoitta lyhyesti vaikka ehkä pitäisi selittää miksi kirjotin juuri niin tai näin. You know.
VastaaPoistaKommenttibokseja lukiessa joskus häiritsee kun blogisti on vastannut jokaiseen kommenttiin ihan vain vastaamisen vuoksi. Mä en odota vasstausta kuin ihan oikeaan kysymykseen ja silloin käyn katsomassa olisko vastausta tulllut. Ite vastaan kysymyksiin ja joskus ku ei oo mitään tekemistä niin vastaan muihinkin kommentteihin, tai jos haluaisin jotain keskustelua saada aikaiseksi.
Huomaan, että monet ei oikeasti luen mitä olen kirjoittanut ja se harmittaa. Kuvat on kivoja ja silleen mutta tykkään kyll että on tekstiäkin ja mähän usein kirjoitan missä oon ollu ja mitä nähnyt/tehny niin eiks siitä pidä kertoa sanoin eikä pelki kuvin.
Summa summarum: niin ja näin.
:D Kiva kuin luit!
PoistaKommentointi kommentoinnin vuoksi saattaa tuottaa juuri tuota harmillista ilmiötä, että se paljastaa ettei itse juttua kovin tarkkaan ole luettu. Musta olis noloa, jos olisin itse kommentoinut päin seiniä lukematta juttua ja kirjoitellut kommentiksi mitä sattuu. Tulee tosiaan tylsä fiilis, kun sellaisia kommenteja lukee. Toisaalta ymmärtää asiaa sen verran että ajatus on ollut hyvä kun kommentointiin on käytetty aikaa. Mutta kuinkas itse teksti? Sekö meni ihan ohite...?
Olen kans samaa mieltä, että kommenttien vastaamiseen on panostettava. Ei tunnu kivalta lukea samanlaisia vastauksia eri kommentteihin. Tiedän et välillä vastaaminen vie aikaa. On mietittävä mitä vastaa. Apuna itse käytän ihan just sitä kommenttia johon olen vastaamassa. Luen sen huolella ja vastaan just siihen. Välillä mun vastaukset venyy, mutta ne on useimmiten suorassa suhteessa komenttiin. Jos siinä on paljon asiaa, on myös mun vastauksessa :)
Kysymyksiin tosiaan toivoo vastausta. On tylsää, jos ne jäävät ilman huomiota.
Kuvat on mukavaa katseltavaa. Parhaimmillaan yksi kuva voi olla koko tarina. Mutta blogin pitäjää oppii paremmin tuntemaan kun on tekstiä myös. Mulla on monesta blogin pitäjän äänestä oma mielikuva. Ne on syntynyt pelkästään tekstejä lukemalla.
Oon tällainen audio-visuaalinen tyyppi :D
Mukavaa viikonlopun jatkoa Kristiina!
Tattis. Paljon oot kommentteja tähän saanut ja mielenkiintoisia vastauksia. Yksilöllisiä ja uusia ajatuksia, ei oo vaan kopsasttu toisten mielipiteitä kommentoinnista. Antetlias oli tämä aihe ja kysymykseesi on vastattu hyvin.
Poista:)
PoistaTää postaus on ollut huippu hieno kommenttien kimara. Koskaan ennen ei tämä blogi ole saanut tällaista määrää kommentteja. Jää lämmittämään pitkäksi aikaa.
Blogin lukijakunta kaikkinensa on ajattelevaa ja kauniisti käyttäytyvää porukkaa. Ihanaa on teidän kaikkien kanssa täällä ajatuksia vaihtaa <3
Oikeasti vasta oman blogin myötä ymmärsin sen tunteen mikä kommenteista tulee. Kiva tietää että on käyty ja luettu. Ennen saatoin hyristä tyytyväisyydestä vieraillessani jossain blogissa, nyt sentään jo vähän useammin ilmaisen käyntini kommentoimalla. Kommentoijalle on haasteellista muistaa käydä lukemassa onko omaan kysymykseen tms tullut vastausta. Ollapa joku fiksu tapa tietää onko kommenttiin tullut vastausta.
VastaaPoistaOman blogin myötä kommenttien tärkeä merkitys on minullekin selvinnyt. Miten mukavaa onkaan saada toisen ihmisen jättämä viesti <3
VastaaPoistaOletko huomannut, että ainakin näissä Bloggerin blogeissa on tässä kommenttien kirjoitusosassa tuossa vähän alempana Julkaise ja Esikatsele kanssa samassa rivissä Ilmoita kohta. Kun sitä täppää, saa sähköpostiinsa tiedon, kun jatkokommenteja tulee. Sitä käytän erityisesti silloin, jos kysyn jotain. Tiedän sitten milloin saan vastauksen :)
Mukavia kevätpäiviä ja hyvää pääsiäisen aikaa Vintagentti <3