2/5 Kahvikuppini
Aamupäiväkahvin nautin tänään rauhassa kauniista kupista. Auringonvalo sai kuppini säihkymään, onhan se kullattu. Arvokas sellaisenaan, arvokas muistoesineenä. Kuppeja lautasineen on neljä. Ovat perintökalleus.
Kahvikupit ovat harvoin käytössä. Niitä käsitellään varovasti. Pestään käytön jälkeen käsin. Kuivataan pehmeällä pyyhkeellä ja pakataan takaisin laatikkoon. Kupeista on juhlavaa tarjota kahvit. Ylpeänä niitä silloin esittelen. Ovat niin kauniita.
Vieraat arvuuttelevat, miksi kahvikupit tuntuvat niin tutuilta. Ne muistuttavat jotain meille kaikille tunnistettavaa... Hhhmmm?
Kyllä vaan. Ne ovat Pauligin kultakuppeja. Pauligin mainoksista ja kahvipaketin kyljestä meille kaikille kahvinystäville tunnettuja. Äitini teki elämäntyönsä Pauligilla. Eläkkeelle jäädessään sai lahjaksi kuppikaunottaret. Äidiltä ne siirtyivät minulle.
Haastan mukaan Hannelen Rakkaudella, Hannele -blogista esittelemään aamukahvi- / teekuppejaan. Viisi kuppia, yksi kuppi per päivä. Lähtisitkö Hannele mukaan? Olisi kiva nähdä minkälaisista kupeista aamujuomasi nautit ja kuulla mitä tarinoita kuppeihin liittyy.
Rauhallista pyhäinpäivää.
Riemukasta Halloweenia.
-kuinka päivää vietätkin.
Vau. Ei voi muuta sanoa. Upeat kupit!
VastaaPoistaKiitos, niin ne ovat. Kahvi maistuu aivan erityisen hyvältä niistä nautittuna :)
PoistaHienot, klassiset kultakupit! Minä en malttaisi tuollaisia laatikossa säilyttää vaan pitäisin esillä vitriinissä.
VastaaPoistaPerinteiset kahvikupit ovat alkaneet viehättää minua. Juon useimmiten kahvini kotosalla jostain isosta mukista, mutta kun haluan fiilistellä, valitsen oikean kahvikupin.
PoistaNyt kyllä poskeni punehtuvat noloudesta. Olet oikeassa, näkösälle nämä kupit kuuluisivat. Olen sellainen mämmäri että pelkään rikkovani nämä aarteet. Siksi ne laitetaan pakettiin käytön jälkeen.