Kastehelmi arvonta!

Nyt tehdään historiaa :)

Arvonta-aika on päättynyt. Kiitos osallistumisesta ja mielenkiinnosta.

Arvonnan voittaja julkaistaan 16.8.2016.

Ihka ensimmäinen arvonta tässä blogissa! Ju-huu!

Olen niin iloinen jokaisesta blogin seuraajasta. Ilman teitä ihania seuraajia, lukijoita tämä olisi yksinäistä puuhaa. Siksi tämä arvonta. Että tiedätte, että olen teistä oikeasti iloinen. 

Kauneudesta nauttivana valikoin arvonnan palkinnoksi Iittalan Kastehelmi purkin. Purkki on kooltaan 116(korkeus)x114mm ja lasia. Tuttua kastehelmikoristelua kyljessään. Mukavan kokoinen ja nätti purkki. Purkin kannessa on tiiviste, joten kannen alla säilyy kaikki mieleiset asiat tuoreena, kuivana ja tallessa. Eikä purkkia tarvitse piilottaa kaappiin. Vaikka keskelle pöytää päräyttäisi, ei kukaan moittisi :) Nätti kuin karamelli.

Arvonnan palkinto on henkilökohtainen lahja, sillä kustannan palkinnon itse.

Arvonta on tarkoitettu blogin säännöllisille seuraajille ja seuraajiksi liittyville seuraavien kanavien kautta:

BLOGGER

GOOGLE + (liityin itse ihan hiljattain :D)

BLOGLOVIN´

BLOGIT.FI

FACEBOOK

Onko joku noista sinun tapa seurata tätä blogia? Ei hätää, jos ei vielä ole, liittymällä seuraajaksi olet halutessasi mukana arvonnassa. Toiveenani toki on, että jatkat seuraajana vielä arvonnan ratkettuakin. Eiks näin.

Arvontalipukkeita saat seuraavasti:

1 ARPA - seuraat tai liityit nyt blogin seuraajaksi jotain edellä mainittua kanavaa käyttäen.

2 ARPAA - seuraat tai liityit nyt blogin seuraajaksi jotain edellä mainittua kanavaa käyttäen ja linkität arvonnasta kertovan tiedon omassa blogissasi tai Facebookissa.

Halutessasi voit kopioida tämän arvonnasta kertovan kuvan mukaan linkitykseen.

Nyt kaikki te ihanat siellä, laittakaapa kommenttiboxiin tieto osallistumisestanne kertomalla

1. miten olet tämän blogin löytänyt ja mikä oli ensivaikutelma

2. mitä kautta seuraat / aloit nyt seurata blogia 

3. oletko linkittänyt arvonnan ja minne sen linkitit

4. sähköpostiosoite, mistä sinut tavoitan voiton osuessa kohdallesi

Arvonta alkaa nyt ja päättyy 14.8.2016. Arvonnan voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti sähköpostilla (jos se kommentissa on) ja voittaja julkaistaan tässä blogissa 16.8.2016.

Oikein paljon onnea arvontaa  <3

Kauniita kesäpäiviä kaikki te siellä.

Sii juu!

Aikuisetkin tubettaa

vinkki x 2




Minusta on hienoa, että on tietokoneet, netti, some, sähköiset viestimet. Näitä viestimiä voi tänä päivänä käyttää kuka tahansa ja sisältöä tuottaa jokainen joka haluaa. Kaikki tämä on nykynuorille päivän selvää. Tietokoneiden viereen on synnytty ja käyttö opittu äidinmaidosta - noin niin kuin kuvainnollisesti, juu nou.

Toista on varttuneemmilla aikuisilla, jotka vasta aikuisiässä ovat opetelleet tietokoneiden ja netin käytön ja niiden tarjoamat loppumattomat mahdollisuudet. Olleet sinnikkäitä, opetelleet ahkerasti. Oikeita aikuisia jotka ovat halunneet ottaa tietotekniikan suomat mahdollisuudet käyttöön ja laajentaa osaamistaan niiden parissa.

Ilahduin kovasti kun luin Pinkit korkokengät - blogin Maijun kokoamaa listaa aikuistubettajista. Listaan on koottu 40+ tubettajia, mutta mukaan on otettu ja otetaan myös nuorempia, jos kokevat kuuluvansa tähän porukkaan.
Videoiden tekeminen ja jakaminen netissä ei ole enää vain nuorten omaa aluetta vaan tubettajia löytyy kaiken ikäisistä sisällön tuottajista. Tavallisista ihmisistä, jotka ovat lähteneet rohkeasti tuottamaan omaa materiaalia videoiden muodossa.

Tästä tykkään tässä ajassa. Kaikki on mahdollista, jos itse haluaa.

Mitä olet mieltä? Peukku ylös aikuisille tubettajille?

Hieno juttu Maiju, että kokosit listan <3
Tässä linkki Maijun kokoamaan listaan, tervemenoa.

Mutta ennen sitä

Ihanaa viikonloppua!

Huomenna lauantaina on jännä päivä. Silloin täällä blogissa alkaa ihka ensimmäinen arvonta.

Tapaamisiin huomenna :)

Sii juu!

Kun pakastimen ovi jää helteellä auki....

sattuu ja tapahtuu

Realitya suoraan meidän keittiöstä. 

Joskus sattuu ja tapahtuu. Vaikka muuta toivoisi. Tänään meille selvisi, että pakastimen ovi oli jäänyt - jos nyt oikein muistetaan - noin vuorokaudeksi raolleen. Eilen se taisi olla kun pakastimen ovea viimeksi avattiin (mies), mutta ei sitten suljettu (aarrgghh!). Niin huomaamattomasti se oli raollaan, ettei edes meidän kaksi aina joka paikkaan uteliaat nenänsä työntävää kissaveljestäkään yhtään ihmetelleet. 

Eikä pakastimen yläpuolella olevan jääkaapin punaisena vilkkuvat hälytysvalotkaan saaneet meidän huomiota. Taidan laittaa valmistajalle viestiä, että ovat tuollaiset varoitusvalot ihan väärässä paikassa, kun eivät herätä mielenkiintoa. 

Kun nyt illalla mies oli menossa pakastimelle, selvisi mitä on tapahtunut. Rikospaikalle tekee mieli palata...

Ei kannata jättää pakastimen ovea auki, ainakaan helteellä. Näin on. 

Näyttää nimittäin käyvän niin, että pakasteet sulavat ja pakastin täyttyy jäästä. Siinä määrin ettei ovi olisi enää edes mennyt kiinni, vaikka sitä olisi kuinka tyrkkinyt. Mieluummin olisin kyllä painanut oven kiinni ja unohtanut koko jutun. 

Vetolaatikot eivät liikkuneet tuumaakaan pakastimen seinillä kertyneen paksun jääpeitteen takia. Ja pakastimen kynnyksellä lillui isosti vettä.

Mitä tästä opitaan, muuta kuin että pakastimen ovi on huolellisesti suljettava?

Noh kuulkaa se, että lämmin ilma kasvattaa jäätä, mutta sulattaa jo jäässä olevan.

Metka yhtälö, ei olis arvannut tällainen asiaan perehtymätön, että noin se menee. 

Pakastimen sisältö kylmäkalleja ja paria kylmägeelipötkylää lukuunottamatta menetettiin.

Marjasmoothieta on muutamaksi päiväksi nyt sitten. Ja huomenna taidetaan syödä kesäkeittoa.

Voi turkanen sanon vaan. Jatketaan tässä sulatushommeleita nyt sitten. Tai oikeastaan mies se on joka pakastinta sulattelee. Minä tässä vaan jupisen. Kun pikkusen harmittaa - pah.

Pitäkää te ihanat siellä mukavaa heinäkuun loppua.

Sii juu!

Hernesaarenrannassa

kotiseuturakkautta ja kivoja paikkoja

Kotiseuturakkaus on tunne, joka meillä jokaisella on. Paikka, johon on luonut vahvemmat tunnesiteet kuin minnekään muualle koskaan ikinä. Jokaisella on paikka, joka sijaitsee sydämen lähelle. Paikka jonne palaa mielellään. Oli ollu poissa lyhyen tai pidemmän ajan. Kotiseutu on osa omaa identtiteettiä. Se on kunkin omaa taustaa. Turva. Paikka missä kaikki on tuttua. Missä voi kulkea ilman karttaa ja kompassia. Mikä tuntuu omalle. Joskus ei tarvitse edes palata, mutta silti iloitsee omasta kotiseudustaan. Kokee hyviä hetkiä.

Mikä on sinun sydänpaikkasi?

Mulla on tapana joskus katsella kotikaupunkiani vieraan silmin. Niin vierain kuin se vain on mahdollista. Katsella miltä paikat ja nähtävyydet mahtavat näyttää sellaiselle joka ei täällä asu.

Ajatuksissani olen käynyt Hernesaarenrannassa vaikka kuinka monta kertaa, mutta oikeasti en kertakaan. Sellaisena kun se on nyt. Joskus aikoinaan kyllä. Silloin se oli pelkkää joutomaata. Varsinkin syksyisin meillä oli tapana ajaa lasten kanssa Hernesaaren katselemaan syysmyrskyn nostattamia aaltoja. Vastaanottaa pärskeitä, kun aallot iskeytyivät rannan kiviin. Siitä on pitkä matka siihen, miltä ranta nyt näyttää. Vieläkin rannalla on joutomaata, mutta myös viihdyttäviä paikkoja.

Hernesaarenranta on viihtymiskeskukseksi maisemoidun alueen nimi, missä on ruokaa ja juomaa tarjoavia palveluita. Runsaasti istumatilaa ravintoloiden läheisyydessä, aurinkotuoleilla sekä merelle avautuvalla terassilla. Palmut ja tekonurmikko antavat varsinkin aurinkoisena päivänä eteläistä tunnelmaa. Suojaisa vierasvenelaituri mahdollistaa alueelle tulon myös veneellä.
Paikka on ilmiselvästi suunniteltu kesäiltojen (ja öiden) viettopaikaksi. Alueen keskiössä on esiintymislava. Kun esiintyjää ei ole, alueen joka kolkkaan kantautuu mukavaa taustamusiikkia.

Pienen kävelymatkan päässä on ravintola Löyly. Siellä sauna lämpiää joka päivä. Mahdollisuus on saunoa tavallisessa ja savusaunassa. Saunasta voi pulahtaa uimaan ympäri vuoden. Saunan lisäksi kauniita kesäpäiviä voi viettää ravintolan terassilla. Ihailla upeaa maisemaa samalla kun nauttii syötävää ja juotavaa. Arjen luksusta.
Löyly on korkea rakennus, jonka huipulle on vapaa pääsy. Ravintolan asiakkaat samoin kuin piipahtajat voivat kiivetä Löylyn eritasokatoille ja upeat maisemat saa palkakseen. Aurinko- ja ihanat löhötuolit ovat ahkerasti varattuina. Eikö olekin upea kokonaisuus?

On meillä täällä Helsingissä kaikkea ihanaa. Siitä olen iloinen. Tunteista ja tunnelmista, joita herää kun katselee ympärilleen. Kun tutussa on jotain uutta. Onnistunutta. Se ilahduttaa.
Kun on kesä, silloin kaikki näyttää niin kauniille.

Linkit kotisivuille
Löyly
Hernesaarenranta

Mukavaa tiistai-iltaa kaikki te siellä <3
Sii juu!

Kiitokset ja kehut

ja turkoosin kimallusta

Kiitoksen ja myönteisen palautteen vastaanottamisen nostattaman ehkä pienen hämmennyksen mutta aina myös hyvän mielen nostattamat tunteet me tunnemme. Sellaisen iloisen ja usein yllättävän tunteen jälkilämmössä saatamme pitkään lämmitellä. On mukava saada hyvää palautetta.

Ja toisin päin. Eikö vaan, kun sanomme toiselle mukavia asioita, ilahdumme myös itse. Toisen iloisesta reaktiosta ja siitä asiasta jonka hänelle sanoimme. Halusimme kiittää, kehua, tsempata. Toisessa oli jotain sellaista mukavaa, että halusimme hänelle sen sanoa tai hän oli tehnyt jotain mistä myönteinen palaute oli paikallaan. Miten vaan, mutta halusimme antaa kehuja.

Miksi joskus aina kehu epäilyttää? Sen mahdollisia taka-ajatuksia mietitään? Miksi saatua kiitosta vähätellään? No eihän tämä nyt mikään ole... Silloin palautteen antajan "lahja" palautetaan. Avaamattomana. Eikä kummallekaan jää hyvä mieli.

Kiitellään ja vastaanotetaan kehuja hyvillä mielin. Kun siltä tuntuu annetaan se hyvä palaute. Se ei ole itseltä pois. Ja kun kiitoksen sanat tavoittavat meidät, otetaan ne kiittäen vastaan ja tallennetaan mieleen. Kiitoksien ja kehujen avulla me pärjäämme paremmin kuin ilman. Mitään ei ole meillä vähemmän kun sanomme jotain mukavaa toiselle, mutta sillä toisella on sen jälkeen taas vähän enemmän.

Näin on käynyt mun heinäkuun turkoosien lomakynsien kanssa. Kolmet spontaanit kehut olen näistä saanut tuiki tuntemattomilta ihmisiltä. Vieressä istuja metrossa, kaupan kassa, ravintolan tarjoilija. Kiitos, olen ilahtunut niistä jokaisesta kovasti. Ja sen myös ääneen sanonut. 

Ps. tähän kohtaan. Oikein poseerasin kuvissa. Halusin kokeilla millaista se on. Päivä oli mitä parhain. Aurinkoinen, mutta myös kunnolla tuulinen. Hiukset silmillä kaiken aikaa. Annoin periksi. Saivat olla. Sain oivalluksen: On taito olla kuvissa sen näköinen ja oloinen kuin tarkoitus on. On taito esittää kuvissa. Saada katsojalle luotua tunnelma, joka toivotaan kuvasta välittyvän. Niinpä pysyn taas visusti kameran "oikealla" puolella. Siellä tunnen osaavani asiat paremmin kuin kameran etsimessä :)

Jos ei kokeile, ei voi tietää. Eiks vaan?

Mukavaa sunnuntaita kaikki te siellä <3

Sii juu!

Sieluni hymyt - haaste

Aina miellyttävä Tuula kertoi jokin aika sitten Sielunsa hymyistä blogissaan Tuula´s life. Asioista joista hän pitää. Kysymyksessä on haaste, jonka otin Tuulan blogista mukaani. Näin lomalla on mukava miettiä itselle mieleisiä asioita kun vähän kaikki hymyilyttää :)

Mutta on asioita jotka nostattavat sieluni sopukoissa aina hyvän mielen. Loma tai ei. Tarkkaan kun aihetta mietin huomasin miten paljon on sellaisia asioita, jotka saavat hyvälle tuulelle. Asioita jotka ovat merkityksellisiä. Niistä tässä muutamia.

Terveys

Yksi arvokkaimmista, ellei jopa arvokkain. Iän myötä sen arvo vain kasvaa ja sen merkitystä on oppinut ymmärtämään. Silloinkin kun kaikki on hyvin. Erityisesti silloin kun kaikki on hyvin. 

Ihmiset

Perhe <3 Muutama hyvä ystävä, lukuisat muut. Pidän ihmisistä, vaikka olen enemmän ehkä kuitenkin vetäytyvä. Seurassakin usein se joka kuuntelee mieluummin kuin on äänessä. Tarkkailija vaan ei kyttääjä. Ihmiset ovat mielenkiintoisia – useimmat. Liiaksi itseään esiin tuovat - Niin, mitä tyhjempi pullo, sitä kovemman äänen se saa aikaan. Näin olen huomannut usein olevan.

Keskustelut

Rakastan soljuvia keskusteluja. Sellaisia, missä keskustelu polveilee luontevasti. Missä tulee aidosti kuulluksi ja ymmärretyksi vaikka keskustelijat eivät kaikista asioista olisikaan samaa mieltä. Keskustelut, jotka kulkevat aiheesta toiseen ja joissa jokainen voi lausua omat ajatuksensa ääneen. Keskustelut, joissa kaikki ovat tasavertaisia. Aiheet voivat olla kevyitä tai vakavampia mutta yhtä kaikki keskustelu etenee, antaa uusia näkökulmia ja ilahduttaa vielä pitkään kun se on jo ohi.

Keskustelut, jotka saavat ajattelemaan. Niistä tykkään. Mutta tykkään myös höpöttää. Tosikkoa minusta ei tehdä millään muotilla.

Luonto

Onneksi miellä on neljä vuoden aikaa. Pidän niistä kaikista. Keväästä kaikkein eniten. Valosta, lämmöstä, luonnon heräämisestä. Iän myötä myös luonnonsuojelu on tullut lähelle sydäntäni. Väkivaltaa en hyväksy missään muodossa, mutta saattaisin sitoa itseni vaikkapa puunrunkoon hyvän asian puolesta. Jos neuvotellen ei päästäisi järkeviin luontoa kunnioittaviin ratkaisuihin.

Saari
Kesänviettopaikka. Luonto ympärillä ja meri. Meri voisi olla kyllä yksi sieluni hymy ihan erikseenkin. Olen aina asunut meren rannalla. Olen aina rakastanut merta. Saaressa olen meren ympäröimä.

Saari on paikka missä saa olla kaikessa rauhassa. Arki on mantereella. Kaikki on siellä. Rankimmat elämänvaiheeni, surut ja huolet, kaikki ne ovat olleet kaukaisempia Saaressa. Mikään niistä ei poistu tai lopu Saaressa mutta etäisyys helpottaa. Antaa pienen hengähdystauon. Sellaista joskus oikein tarvitsee. Saari on mieleistä vastapainoa kaupunkielämälle.

Tanssi
Tanssi on suuri rakkauteni, jonka olen löytänyt vasta aikuisena. Aluksi lavatanssikursseilla opiskellen ja myöhemmin kilpatanssia tositarkoituksella harrastaen. Kymmenen työntäyteistä, ihanaa vuotta ahkeraa harjoittelua ja kilpailemista. Molempia, vakioita ja lattareita. Sitten tuli nilkkavaiva, joka johtui muusta kuin tanssista, mutta se esti harjoittelun. Ilman tiukkaa harjoittelua ei luonnollisesti ole mitään asiaa kilpaparketeille.
Ensi syksynä nilkka leikataan. Toivon että sen jälkeen, nilkan toivuttua, vielä voisin tanssia. Ei ehkä enää kilpaa, mutta omaksi iloksi.
Tanssille sydämeni sykkii lämpimästi. Tanssi on ilo.


Sellaisia ilonaiheita mulla, muun muassa.

Oletko sinä jo kertonut omista sielusi hymyistä? Ota haaste tästä mukaan.
Tai mieti muuten vain itsellesi mieleisiä asioita. Se tekee hyvää.

Kuvat eiliseltä illalta. Hailea täysikuu horisontin yllä. Tummia pilviä, joista säätiedotuksen mukaan olisi pitänyt sataa, mutta sade oli jossain muualla. Meille näyttäytyi kaunis sateenkaari.
Iltapalaa ja miehen kitaransoittoa. Iloisia ajatuksia pullonkorkissa.
Sellainen mukava saari-ilta. Ihan hymyilyttää :)

Kauniita kesäpäiviä kaikki te siellä.
Sii juu!

Kello narikkaan!

loman (ehkä) paras hetki

Lomani on alkamassa. Huomenna ensimmäinen lomapäivä. Vaikka on perjantai. Joskus näin. Ja miksipä ei. Perinteisesti loma useimmiten alkaa maanantaina. Ja siitä seuraa, että viikonpäivät ovat mulla nyt sekaisin. On perjantaifiilis näin torstai-iltana. Mutta väliäkös tuolla. Kun on loma.

Lomalla laitan rannekelloni lipaston laatikkoon. Saa olla siellä arjen alkuun asti. Ele on symbolinen, onhan noita kelloja joka puolella. Lähin mukana kulkeva kello puhelimessa. Mutta silti, laitan rannekellon laatikkoon. Koska lomassa parasta on ajattomuus. Laiskat hetket ilman kiirettä. Kalenteri ilman tapaamisia. Mieli vapaa arkisista kiireistä. Lomalla saa tehdä tai olla tekemättä. Mennä ja tulla tai olla. Niin kuin parhaalta tuntuu.

Siksi ei kelloa. Että muistaisin aikatauluttomuuden. Että nauttisin hetkistä kun siihen on hyvä mahdollisuus. Tämä ei poissulje sitä, etteikö lomalla tehtäisi mitään. Kyllä, tottakai tehdään. Mutta että se ei ole arkista puurtamista, vaan halusta ja mielenkiinnon kohteista syntyvää.  Se on lomassa parasta. Tekeminen ja siitä nauttiminen omassa tahdissa.

Loman alun lisäksi lomassa parasta on että alkaa aikatauluton aika. Aika lomalla on ikiomaa.
Lomassa parasta... niin parasta on loma :)

Onko sinulla loman alkuun liittyviä rituaaleja?

Lämpöisiä kesäpäiviä kaikki te siellä <3
Sii juu!

Pitkäaikainen asiakas - heikoin lenkki?

Tänään kello 13.17

Juuri tällä hetkellä, minusta tulee uusi asiakas. Olen tervetullut ja huolehdittu. Soittoja ja tekstiviestejä on tullut useita ennen h-hetkeä, operaattorinvaihtoa, uuden operaattorin toimesta. Tuntuu hyvälle olla uusi ja toivottu :)
Lähdin kun en vanhana, pitkäaikaisena saanut sellaista palvelua, mitä olisin toivonut. Vaihdoin puhelinoperaattoria, mutta en heppoisesti.

21 vuotta 7 kuukautta 14 päivää olen tai sanotaan nyt jo että olin saman operaattorin asiakas. Operaattori on vuosien varrella vaihtanut omistajaa, vaihtanut nimeä useamman kerran, mutta minä olen pysynyt. Olen sitä uskollista asiakaskuntaa, jota tänäpäivänä ei juuri noteerata. Ei ennen kuin on lähdössä. Silloin uskollisesta asiakkaasta tulee mielenkiintoinen. Yhteydenottoja  on ollut useampia. Tarjouksena edullisempia sopimuksia, joita aikaisemmin ei ollut tarjolla.

Ja koska olen selvitellyt yhteyksien kuuluvuuskarttoja eri operaattoreiden välillä, huomasin olevani väärän operaattorin asiakas. Saaressa yhteydet ovat olleet kehnot. Siitä kerroin aikaisemmin - klik.

Miksi pitkäaikainen asiakas huomataan vasta kun hän on lähdössä?

Miksi asiakkaita ei pidetä tyytyväisinä, että pysyisivät asiakkaina?

Eikös tämän pitäisi olla yritysmaailman perusasioita?

Tyytyväinen asiakas todennäköisemmin pysyy asiakkaana kuin tyytymätön.
Tyytyväinen asiakas todennäköisesti suosittelee muillekin hyvää palvelujen tuottajaa.

Ovatko pitkäaikaiset asiakkaat yrityksien todellisia ylläpitäjiä?

Miksi silloin ei tarjottu hyviä sopimuksia, kun niitä tiedustelin? Vuosien varrella useammankin kerran kyselin edullisempien tarjouksien perään. Ja juu kyllä sain sellaisia, mutta vain kun puhe-, tekstari-, ja nettimääriä ja volyymeja pienennettiin. Sain uskollisena asiakkaana laskuani edullisemmaksi. Palveluita vähentämällä. Samaan aikaan operaattorin uudet asiakkaat nauttivat puoli-ilmaisista palveluista omiini verrattuna.

Oletko kokenut vastaavaa? Ollut pitkään asiakkaana ilman minkäänlaista käden ojennusta palveluntarjoajan suunnalta?

Saa kysyä, miksi näin pitkään moista katselin. Kyselen samaa itsekin. Ja on mulla vastaus. Olen tunneihminen. Sellaiset eivät talousasioista paljonkaan perusta. Tunteet menevät useimmiten edelle. Usein omaksi tappioksi.

Silloin yli 20 vuotta sitten matkapuhelimet tekivät tuloaan. Haaveilin sellaisesta, mutta ei ollut rahaa ostaa. Siihen aikaa puhelimet maksoivat maltaita. Mallista riippuen jopa puolet nettokuukausipalkasta. Isäni lupasi ostaa puhelimen. Mutta sitten isäni kuoli, äkkiä ja arvaamatta. Myöhemmin, kun aikaa oli kulunut, äitini täytti isän antaman lupauksen. Ostettiin puhelin, NMT ja siihen liittymä. Kotimainen operaattori. Silloin se oli kotimainen, mutta ei enää aikoihin. Siinä syy, miksi olen jäänyt. Puhelinliittymä on ollut vähän niinkuin isän perintöä.

Oi kuulkaa mä tiedän. Ihan hullua.

Vielä viimeisenä yrityksenä pitkäaikainen operaattori yritti vedota tunteisiini. Tänä aamuna. Onkohan hetki tarkoin harkittu? Herätessään ihminen ei ole terävimmillään. En ainakaan minä.

Auts! Otti sydänalasta. Tunteet kun ovat mun heikko kohta. Kauniisti sanottu, mutta kyllä päätös on tehty. Kiitos vaan.
Se on nyt ohi. Äänestin jaloillani, kuten sanotaan. Tämä oli hyvä päätös. Okei myönnän että myös haikea.

Laitan uuden sim kortin puhelimeeni ja olen tyytyväinen uusi asiakas. Tervetuloa uusi operaattori elämääni. Katsotaan kuinka pitkäksi meidän yhteistyö muodostuu. Olet saanut minusta uskollisen asiakkaan. Pidäthän suhteestamme hyvän huolen? Vielä silloinkin, kun enää ole uusi?

Hyvää tiistain jatkoa.
Sii juu!