Hola a todos!

- matkakuumeilua

Kuukauden kuluttua reissuun. Kohteeseen, jonne oltiin jo kaksi vuotta sitten menossa, mutta päädyttiinkin sillä kertaa Nizzaan. Ei käynyt huonosti ollenkaan. Nizzan matka oli kaikin puolin onnistunut. Samalla reissulla käytiin Monacossa, Cannesissa ja Provencessa. Vieläkin huokailen niitä matkamuistoja.

Pian on tarjolla uusia matkamuistoja. Ennen sitä matkakuumetta ja matkan suunnittelua. Voih! Mä en millään malttaisi odottaa.

Oijoi-joi! Barcelona <3 Tuttava on käynnyt paikanpäällä useamman kerran. Tulee viikonloppuna käymään meillä. Saa varautua tiukkaan tenttiin. Haluan etukäteen kuulla kaiken, ihan kaiken. Pitääkin muistuttaa, että varaa kunnolla aikaa vierailuun.
Ja sitten haluan nähdä paikan päällä paljon kaiken. La Rambla, Sagrade Familia - kirkko, Placa Reial. Toinen pääkatu Passeig de Gracia ja satama-alueet, esityisesti vanha satama Port Vell. Kierrellä Parc Güell - puistossa ja kiivetä Montjuic - kukkulalle. Ainakin nämä, mutta mielellään paljon, paljon enemmän.
Uuh, mä tiedän, ettei kaikkeen aika riitä. Viisi päivää - ihan mahdoton yhtälö. Siksi etukäteen valmistautuminen ja suunnitelmien tekeminen on järkevää. Ja hauskaa. Vähän kuin jo olisi reissussa.

Matkalaukkua en ole vielä pakannut, mutta muutaman ostoksen olen tehnyt.

Aurinkolasit Cat 3

Barcelona - kartta- ja opaskirja / Otava
Hattu Nizzasta

itse ostettuja kaikki

Hitsin hyvät nuo aurinkolasit. Istuu mun nenän päälle kuin lokin kakka. Tiedätte, ne linnut osuu maaliinsa. Ja hyh, tollaisille mielikuville, mutta kun se tuli ekana mieleen, can´t help myself. Kattokaas, kun mun klyyvarin kanssa ei kaikki pokat ollenkaan skulaa, mutta nämä sopii.
Istuin ensimmäisen illan lasit päässäni. Joo-o - nyökyttää pontevasti - kotona, sisällä. Yöksi maltoin ottaa pois, kun Facebookissa ystävä niin kehoitti tekemään.

Meillä on jo ennestään Otavan Matkaopas- sarjan kirjoja. Tässä niiden plussat:

+ jokainen alue tai kaupinginosa esitellään omalla taitetulla aukeamalla

+ jokaisella aukeamalla on yksityiskohtainen kartta, jonka ympärille kohteiden esittelyt on koottu

+ kartta-aukeamat on helppo avata, pitää auki ja sulkea

+ kohteesta on esitelty kaikki tärkeimmät nähtävyydet ja runsaasti käytännön vinkkejä

+ kirja on kevyt, suuresta tietomäärästään huolimatta ohut ja sivut ovat kestävää materiaalia

ja miinukset, kun oikein koitan keksiä

- tiedot ravintoloista, baareista, kahviloista, teattereista, konserttisaleista, tavarataloista, ostospaikoista, hotelleista hintaluokkineen saattavat olla jo vanhentunutta tietoa.

Näinhän kirjatiedolle tänäpäivänä usein käy

Noh, mutta kaikkinensa suositeltavia kirjoja niille, jotka kaipaavat matkalle mukaan jotain hypisteltävää.

Kuinkas te armaat siellä, onko matkasuunnitelmia ja mihin suuntaan, mielelläni kuulisin.

Ja jos vaan sinulla on omakohtaisia kokemuksia Barcelonasta, mitä tahansa vinkkejä annettavaksi, kerrothan kommenttilootassa.


Lopuksi tärkein: Lämpimästi tervetuloa Annukka blogini lukijaksi <3

Näissä matkatäpinöissä oikein hyvää torstai-iltaa.

Buena jueves por la noche.

Väriläiskät

tulppaanien puolesta

Viime aikoina ihmetykseni on ollut suuri. Blogeissa kierrellessäni olen törmännyt tulppaanien teilaamiseen. Toistuvasti ja ihan oikeasti! Tuntuu olevan tällä hetkellä muotia erityisesti sisustusblogeissa. Korkeintaan kelpuutetaan valkoisia tulppaaneja design maljakoihin. Ja silloin on kovasti perusteltava, miksi noita arkisia kukkia on maljakkoon eksynyt. Kommenttilootissa sitten kilvan yökitään näille kukkaparoille. Nämä moittijat ovat kuitenkin omissa blogeissaan usein poseeranneet kauniit kimput tulppaaneja taustoinaan. Tämä on jämpti havainto, olen ollut tarkka. Joku vois sanoa, että kyylä. Kuinka vaan.
Minä olen tätä itselleni uutta ilmiötä aikani ihmetellyt ja nyt - ennen kuin leikkotulppaanisesonki on kokonaan ohi - päätin nousta barrikaadille tulppaanien puolesta. 

Perinteisten alkuvuoden väriläiskien kehuminen alkaa nyt!

Tulppaanikimppu on ihanaa arjen ylellisyyttä. Niiden väriskaala päihittää sateenkaaren värit moneen kertaan. Tulppaaneja on kauniisti kerrottuista yksikerroksisiin lajikkeisiin. Yksivärisestä multiväreihin. Jokainen löytää oman sävynsä, eikä se valkoinenkaan ole ollenkaan huono vaihtoehto. Kerrassaan ihania väri-ilo-piristeitä.

Kuinkas näitä ihanuuksia sitten parhainpäin hoitaisi? Että olisivat ilona mahdollisimman pitkään.

Tässä muutama vinkki. Kaiken olen oppinut mun ihanalta luottokukkakauppiaalta ja neuvot hyviksi havainnut. 
Annetaas mennä:

Osta aina tuoreita kukkia. Tunnistat tuoreen tulppaanin napakasta varresta, terveen vihreistä lehdistä ja nupuista pilkottavasta, lajikkeelle tyypillisestä väristä. Liian nupullisia  ihan sellaisia vihreitä tulppaaneja kannattaa välttää, koska ne eivät avaudu kunnolla. Tarkista myös, etteivät kasvin lehdet ole kellertävät tai ruskeakärkiset.

Osta viileästä. Tulppaaneja tulisi myyntipaikassa säilyttää viileässä. Älä osta huoneenlämmössä säilytettyjä kukkia. Ne raukkaparat eivät välttämättä aukene ollenkaan ja niiden elämänkaari maljakossa on kovin lyhyt.

Varo palelluttamasta. Kuljeta tulppaaneja ulkona hyvin pakattuna. Pakkasesta tulppaani ei tykkää monen muun leikkokukan tapaan.

Anna paketin lämmetä huoneenlämpöiseksi ennen kuin avaat sen kokonaan. Raota pakettia jommasta kummasta päästä. Ulkolämpötilasta riippuen anna tulppaanien totuttautua sisälämpöön n. 15-60 min. Siinä ajassa on kimppu kuin kimppu palautunut ulkoilusta.

Anna kukkien imeä vettä. Avaa paketti tyvestä (älä poista pakettia kokonaan) ja leikkaa varsiin uusi imupinta 1-2 cm päähän tyvestä. Tsot, tsot, nyt tarkkana: Älä käytä saksia tai sahalaitaista veistä. Ne turmelevat leikkauspinnan vesitiehyeet sulkemalla ne. Pane paketti maljakkoon viileään veteen. Anna varsien imeä rauhassa vettä tunnin parin ajan ennen kukkien asettelemista maljakkoon. Näin tulppaanien jäntevyys palautuu.

Asettele kukat maljakkoon vähäiseen vesimäärään. Sopiva määrä on noin 5 cm. Liian syvässä vedessä varret kasvavat pituutta liikaa ja tulppaanit alkavat nuokkua. Ehkä eivät avaudu ollenkaan tai vain vähän.

Sijoita maljakko vedottomaan ja valoisaan paikkaan. Suojaa kuitenkin suoralta auringonvalolta.

Ole tarkka tulppaanien seuralaisista. Älä säilytä tulppaaneja sellaisten hedelmien ja kasvisten lähellä, jotka erittävät kypsyessään runsaasti etyleeniä. Tällaisia ei suotavia seuralaisia ovat esim. omenat ja tomaattit. Etyleeni saa tulppaanit vanhenemaan ennen aikojaan.

Nosta yöksi viileään. Tulppaanit kestävät kauniina pidempään, kun viet maljakon yöksi viileään. Vältä kuitenkin pakkasta! Näillä säillä - ainakin täällä etelässä - lasitettu parveke käy hyvin.

Vaihda vesi ja lyhennä varsia parin päivän välein. Ja muista, ei saksia tai sahalaitaista teräasetta. Virkisteen käyttö ei ole tarpeellista.

Kotimaiset tulppaanit ovat kestäviä. Tuoreena ostetut tulppaanit säilyvät noin viikon ja sitten voikin ostaa uuden kimpun :)

Näin, eikös ole helppoa ja mukavaa? Iloa ja väriä. Kuka niitä voisi vastustaa? Paitsi että omaa käyttöä on jouduttu rajoittamaan. Kaksi kollipoikaa ja kimppu tulppaaneja on vaan mahdoton yhtälö. Varsinkin kun tulppaani on kissoille myrkyllisten kasvien listalla. Nyyh!

No niin, sitten tarkennus osuuteen. En ollenskaan tarkoita, ettei tulppaaneista saisi olla tykkäämättä, jos ei kerran tykkää. No problem! Märmätykseni syntyy siitä, että se tuntuu olevan muotia. Moititaan kun kerran suositut bloggaajatkin niin tekevät. Siinä kuorolaulannassa tulppaanit kokevat karvasta vääryyttä.

Näin on.

                         

Tulppaanien ihailun lisäksi olen puuhaillut täällä blogin puolella. Vähän muokkaillut ulkonäköä: ylä- ja sivu bannereita, otsikoita. Yhtenäistänyt fontteja, blogin värejä ja karsinut joitakin itseäni häirinneitä gadgetteja. Voi, että! Oikein olen iloinen tästä uudistuneesta ulkoasusta. Pliiiis, älkää sanoko, ettette mitään huomaa. Noh joo, myönnän. Ei ne ehkä silmään pistä. Mutta toivottavasti kokonaisuus kuitenkin on sellainen hillitty. Ja tyylikäs...? Ja kiva? Ja. ja, ja... Enhän liikaa johdattele - kehumaan ;)?

Tässä kohtaa kiitän ja kumarran Susannan, Pink Bubble - blogin, kirjoittajan puoleen. Ylistän hänet ja kaikki hänen huippuhyvät blogin ulkonäköön ym. liittyvät ohjeensa korkeuksiin asti. Olen monet hänen ohjeistaan toteuttanut täällä jo aikaiseimmin. Nyt sitten viilailin lisää. 

Ihanaa, että on teitä ihmisiä, jotka jaksatte jakaa vinkkejä ja ohjeita meille muille. Kiitos <3

Oletteko jo tutustuneet Pink Bubble - blogiin? Jos ei, niin nyt tervemenoa sinne.

Hyvää viikon jatkoa sinne ruutujen toisille puolille.

Puhtaat lamput

parempi mieli

Tiedättekö mikä on masentavaa. Mä kerron.
Kun omat ajatukset ovat yhtä harmaat kuin kattolamppujen varjostimet. Ou dear! Ihan karseeta. Olen  katsellut varjostimia tuntitolkulla ja masentunut entisestäni niiden kökköydestä.
Aikani katselin ja sitten välähti: Tarttis tehdä jotain.

Se oli nopea homma. Varjostimet ovat tarranauhalla kiinni. Huh, huh kun pölyä karisi. Kankaat pesuun 40 asteeseen. Hetki - oikeasti - ihan vähän aikaa kuivattelua, silitys ja takaisin kattoon.

 Lamput Plafondi Vuolle 

Desing Petri Vainio
itse ostetut

Ei ollut paha homma ja voi että kun piristi. Kyllä kannatti ryhtyä hommiin. Nyt juon kunnon kahvit tämän kunniaksi ja ihailen puhtaita lamppuja.

Opiksi ja muistiin ja kaikille kannustukseksi: Tekemätön työ painaa mieltä. Tehty työ keventää oloa.
Tämän kun aina muistaisi, eikä itseään kiusaisi turhilla painolasteilla.
Mitäs tuumaatte: Välähtikö mulla :D?

Keveää mieltä ihmiset ihanat alkavaan viikkoon.

Selfietikku

intohimona kaikenlaiset härpäkkeet

Se on täällä hei! Tikkujen tikku. Valokuvaamisen apuväline. Käden jatke. Se on syyhytellyt jo jonkin aikaa hankitalistoillani.

Kesä tulee ja kaikki ihana kuvattava kun valo ja värit ovat taas täällä. Niitä odotellessa olen tutustunut selfietikkuun. Tilasin netistä ja tuli kotiin muutamassa päivässä. Postikuluineenkin jäi reilusti alle 20€. Ei paha!

Kerrassaan mainio keppi kun tuon kaukolaukaisimen kanssa olin hetken ihmetellyt. Alkoihan se sujua. Kevyt ja helposti mukana kuljetettava. Painaa vain sellaiset 100g - tarkalleen 130g. Värejä valittavana useita. Tikku on perusasennossa pituudeltaan keppi plus puhelimen kiinnitysosa sellaiset 30cm ja venyy täyteen mittaansa 1m portaattomasti. Tikku kannattelee myös kameraa aina 500g painoon asti. Kamera kiinnitetään kameran jalustan kiinnityskohtaan ruuvaamalla. Silloin puhelimen kiinnitysteline otetaan tikusta pois. 

Puhelimeen on asennettava appsi, jotta kaukolaukaisin toimii. Appseja on ainakin iPhonelle ja Androidille.

Tää on huippu kiva. Seuraavana päivänä otettiin töissä kuvia. Tässä malliksi yksi. Kaukolaukaisin toimii oikein hyvin vaikka se kuvaushetkellä oli vieressä olevan työkaverin selän takana.

Tikku tilattu täältä
Nopea toimitus. Siitä erikoismaininta. Tykkään kun hommat toimii.

Tällaista siis täällä. 
Onkos selfietikku sinun ostoslistalla? Vai onko sellainen jo käytössä? Jos on, niin minkälaisia käyttökokemuksia sille on kertynyt? Mielelläni kuulisin.

Hyvää tiistaita meille kaikille, eiks näin.

Ite tehtyä

ja kuulumisia

Heipatirallaa kaikki te ihanat <3 Täällä taas, pikku hiljaisuuden jälkeen. 

Iski sellainen matalapaine meikäläiseen. Oon ollu aika maissa. Ei, ei onneksi ei mitään ole oikeastaan tapahtunut, mutta sen verran kuitenkin, että mollisävelet ovat mun eloa taustoittaneet. On surullinen ja just the nobody fiilis. Oon kovasti miettinyt kaikenlaista. Paljon harmaata, enimmäkseen. Matalapaine on kova ruokkimaan itseään. Mielessä pyörii kaikkia ikäviä juttuja.

Noh, tää on tätä. Jaksettava on, kunnes taas mieli kirkastuu. Yksi mikä aina toimii on raitis ulkoilma. Ulkoilun ajaksi kaikki ikävät jutut jää taka-alalle. Niin tänäänkin.

Käveltiin pitkä lenkki tuolla rannoilla ja metsässä. Jos ei kalenterista varmistaisi, ei uskoisi että on helmikuu. Perinteistä sydäntalvea. Saniaiset ja ketunleivät vihertää kuulkaa kuin kesällä konsanaan. Jäät tekevät lähtöään. 
Eikä noita jäitä ole ollut koko talvena kuin meren poukamissa ja rannoilla. Suomenlahti on ollut sula niin pitkälle kuin  rannalta näkee. 
On tää ollu kumma talvi. Säätiedotuksista olen päätellyt, että meidän talvi on siirtynyt Atlantin toiselle puolelle. Siellä on ollut talvea ihan kuin meillä joskus muinoin.

Kävelylenkki päätettiin perinteisesti - oikeesti, harvoin ohi kuljetaan poikkeamatta - kahvila Kampelaan. Missään ei ole sellaista pannukakkua kuin siellä. Pannukakut hävisivät hetkessä meidän lautasilta. Olisin nuollut lautasenkin, jos ei olis ollut muita ihmisiä näkösällä :)

Pipo, se on se tämän postauksen ite tehty. Ei ollut ohjetta. Palmikoita neuloin aikani ja kaventelin pikkuhiljaa. Tupsun tein vielä pipon kärkeen. Sellainen se. Ihan käyttökelpoinen tuli. Mitäs tykkäätte?

Oikein mukavaa alkavaa viikkoa, ihmiset ihanat!

Kahvia herkkusuille

ohje

Meillä on Cupsolo kotibarista ollut jo useamman vuoden, mutta vasta nyt olen innostunut kokeilemaan erilaisia kahvisekoituksia. Reseptivihkooni on jo muutama kahviherkku kertynyt. Niistä jaan kanssanne yhden suosikeistani. Se on osoittautunut sellaiseksi herkuksi, että muutama teen ystäväkin on alkanut harkita keittimen hankkimista. Se on jo jotain se.

No niin, ohje on Cupsolo-keittimelle. Mutta toimii varmaan keittimellä kuin keittimellä, jos annoskoot on about samassa suhteessa. Kahvin maku määräytyy espresson määrällä. Sitä voi titrata suuntaan tai toiseen. Tällä ohjeella kahvi maistuu, mutta ei vie kaikkea makuhuomiota.
Meillä pienikuppi on säädetty 50ml ja isokuppi 120ml. Ja sitten hommiin. Kalorilaskuri kannattaa tässä kohdin unohtaa ;)

Espressot pikkukuppeinaKaakao ja Crema latte molemmat isoina kuppeina.
 - järjestyksellä ei väliä.
Lopuksi suklaakastiketta pikku pursotus ja hyvä sekoitus.
Kaiken kruunuksi kunnon kermavaahtoknööli jota voit koristaa suklaakastikkeella tai vaikkapa tummalla kaakaojauholla.

Istahda alas ja

Maistuisko sulle?
Toimii oikein mainioisti pakkaspäivien lämmikkeenä kun lorauttaa juomaan pikkuisen rommia. Oikein namia.

Ajatella, kohta on helmikuu vaikka joulustakin on vasta ihan hetki. Miten noi kellot, onko niitä nykyisin jotenkin rassattu? Että kulkevat nopeammin kuin aiemmin? Siltä joskus tuntuu...
Miten teillä muilla? Kuluuko aika nopeasti vai mateleeko tuskastuttavasti?

Hyvää tammikuun viimeisen viikon jatkoa!