Heinäkuun kuvakollaasi - Haaste

Heinäkuuni kuvin


Heinäkuu on kesää parhaimmillaan. Säistä huolimatta ja tai juuri sään ansiosta. Sää antaa kesälle puitteet. Sen miten kesän muistamme. Oliko se hyvä, mukava, kesäinen.
Oman heinäkuuni muistan aurinkoisena ja leppoisana. Osan heinäkuuta odotin lomaa, toisen puolikkaan vietin lomaa. Koko heinäkuun vietin kesää. Nautin auringosta ja pikkuisen kuumimmilla säillä tuskastuin. Koska kuumat säät eivät ole minulle sitä parasta. Kuuma ei ole kaverini. Sopiva käy paremmin.

Heinäkuussa mietin monenlaisia asioita täällä blogissa. Muistelin toukokuista Toscanan matkaa. Nautin Saaressa ihania viikonloppuja ennen lomaa. Loman alettua Saarta ja kaupunkia vuorollansa. Ihana heinäkuu <3 Mutta miten se näin pian meni?

Kesää odottaa ja sitten sen melkein saman tien menettää. Elää niin ettei huomaakaan olevansa kesän toisella puolella. Katselemassa taaksepäin. Tai ainakin melkein. Vielähän kesää on jäljellä, hitsi vie! Nautitaan elokuusta. Ja kerätään myös siitä mukava kuvamuistio.

Heinäkuun kuvakollaasini on koottu heinäkuun blogipostauksien kuvista. Mukana muutama Instagram-kuva.

Tässä linkit kuvien tarinoihin:

LAULAVAT TYÖTOVERIT | UUDET KYNNET | INSPIROIDU HETKESTÄ | VIINITILALLA JA KYLILLÄ
SUMUINEN SUNNUNTAI | PIRTEYTTÄ PÄIVÄÄN | PITKÄAIKAINEN ASIAKAS, HEIKOIN LENKKI? | KELLO NARIKKAAN
FRABBE - KESÄHERKKU | SIELUNI HYMYT - HAASTE | VIHREÄ AAMIAINEN | KIITOKSET JA KEHUT
HERNESAARENRANNASSA | MOKA | AIKUISETKIN TUBETTAA | BLOGIN 1. ARVONTA!

Heinäkuun suosituimmat postaukset blogissani olivat:
1. KASTEHELMI ARVONTA osallistumisaikaa 14.8.2016 asti. Tervetuloa mukaan!
2. KUN PAKASTIN JÄÄ AUKI HELTEELLÄ AUKI
3. PITKÄAIKAINEN ASIAKAS - HEIKOIN LENKKI?
4. KIITOKSET JA KEHUT
5. AIKUISETKIN TUBETTAA




Minkälainen sinun heinäkuusi oli?

Osallistu Pieni Lintu blogin heinäkuun kuvakollaasi haasteeseen. Jaa oma kuvakoosteesi siellä ja käy kommentoimassa muiden kuvakollaaseja. Ollaan toisillemme sitä, mitä toivomme meille oltavan.
Kiitos Pieni Lintu kuvakollaasihaasteistasi <3 Mukavaa olla mukana.

Oikein ihanaa elokuun alkua kaikki te siellä.

Ja muistakaa osallistua arvontaan! -klik kuvan kohdalla :)

Sii juu!

Kastehelmi arvonta!

Nyt tehdään historiaa :)

Arvonta-aika on päättynyt. Kiitos osallistumisesta ja mielenkiinnosta.

Arvonnan voittaja julkaistaan 16.8.2016.

Ihka ensimmäinen arvonta tässä blogissa! Ju-huu!

Olen niin iloinen jokaisesta blogin seuraajasta. Ilman teitä ihania seuraajia, lukijoita tämä olisi yksinäistä puuhaa. Siksi tämä arvonta. Että tiedätte, että olen teistä oikeasti iloinen. 

Kauneudesta nauttivana valikoin arvonnan palkinnoksi Iittalan Kastehelmi purkin. Purkki on kooltaan 116(korkeus)x114mm ja lasia. Tuttua kastehelmikoristelua kyljessään. Mukavan kokoinen ja nätti purkki. Purkin kannessa on tiiviste, joten kannen alla säilyy kaikki mieleiset asiat tuoreena, kuivana ja tallessa. Eikä purkkia tarvitse piilottaa kaappiin. Vaikka keskelle pöytää päräyttäisi, ei kukaan moittisi :) Nätti kuin karamelli.

Arvonnan palkinto on henkilökohtainen lahja, sillä kustannan palkinnon itse.

Arvonta on tarkoitettu blogin säännöllisille seuraajille ja seuraajiksi liittyville seuraavien kanavien kautta:

BLOGGER

GOOGLE + (liityin itse ihan hiljattain :D)

BLOGLOVIN´

BLOGIT.FI

FACEBOOK

Onko joku noista sinun tapa seurata tätä blogia? Ei hätää, jos ei vielä ole, liittymällä seuraajaksi olet halutessasi mukana arvonnassa. Toiveenani toki on, että jatkat seuraajana vielä arvonnan ratkettuakin. Eiks näin.

Arvontalipukkeita saat seuraavasti:

1 ARPA - seuraat tai liityit nyt blogin seuraajaksi jotain edellä mainittua kanavaa käyttäen.

2 ARPAA - seuraat tai liityit nyt blogin seuraajaksi jotain edellä mainittua kanavaa käyttäen ja linkität arvonnasta kertovan tiedon omassa blogissasi tai Facebookissa.

Halutessasi voit kopioida tämän arvonnasta kertovan kuvan mukaan linkitykseen.

Nyt kaikki te ihanat siellä, laittakaapa kommenttiboxiin tieto osallistumisestanne kertomalla

1. miten olet tämän blogin löytänyt ja mikä oli ensivaikutelma

2. mitä kautta seuraat / aloit nyt seurata blogia 

3. oletko linkittänyt arvonnan ja minne sen linkitit

4. sähköpostiosoite, mistä sinut tavoitan voiton osuessa kohdallesi

Arvonta alkaa nyt ja päättyy 14.8.2016. Arvonnan voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti sähköpostilla (jos se kommentissa on) ja voittaja julkaistaan tässä blogissa 16.8.2016.

Oikein paljon onnea arvontaa  <3

Kauniita kesäpäiviä kaikki te siellä.

Sii juu!

Aikuisetkin tubettaa

vinkki x 2




Minusta on hienoa, että on tietokoneet, netti, some, sähköiset viestimet. Näitä viestimiä voi tänä päivänä käyttää kuka tahansa ja sisältöä tuottaa jokainen joka haluaa. Kaikki tämä on nykynuorille päivän selvää. Tietokoneiden viereen on synnytty ja käyttö opittu äidinmaidosta - noin niin kuin kuvainnollisesti, juu nou.

Toista on varttuneemmilla aikuisilla, jotka vasta aikuisiässä ovat opetelleet tietokoneiden ja netin käytön ja niiden tarjoamat loppumattomat mahdollisuudet. Olleet sinnikkäitä, opetelleet ahkerasti. Oikeita aikuisia jotka ovat halunneet ottaa tietotekniikan suomat mahdollisuudet käyttöön ja laajentaa osaamistaan niiden parissa.

Ilahduin kovasti kun luin Pinkit korkokengät - blogin Maijun kokoamaa listaa aikuistubettajista. Listaan on koottu 40+ tubettajia, mutta mukaan on otettu ja otetaan myös nuorempia, jos kokevat kuuluvansa tähän porukkaan.
Videoiden tekeminen ja jakaminen netissä ei ole enää vain nuorten omaa aluetta vaan tubettajia löytyy kaiken ikäisistä sisällön tuottajista. Tavallisista ihmisistä, jotka ovat lähteneet rohkeasti tuottamaan omaa materiaalia videoiden muodossa.

Tästä tykkään tässä ajassa. Kaikki on mahdollista, jos itse haluaa.

Mitä olet mieltä? Peukku ylös aikuisille tubettajille?

Hieno juttu Maiju, että kokosit listan <3
Tässä linkki Maijun kokoamaan listaan, tervemenoa.

Mutta ennen sitä

Ihanaa viikonloppua!

Huomenna lauantaina on jännä päivä. Silloin täällä blogissa alkaa ihka ensimmäinen arvonta.

Tapaamisiin huomenna :)

Sii juu!

Kun pakastimen ovi jää helteellä auki....

sattuu ja tapahtuu

Realitya suoraan meidän keittiöstä. 

Joskus sattuu ja tapahtuu. Vaikka muuta toivoisi. Tänään meille selvisi, että pakastimen ovi oli jäänyt - jos nyt oikein muistetaan - noin vuorokaudeksi raolleen. Eilen se taisi olla kun pakastimen ovea viimeksi avattiin (mies), mutta ei sitten suljettu (aarrgghh!). Niin huomaamattomasti se oli raollaan, ettei edes meidän kaksi aina joka paikkaan uteliaat nenänsä työntävää kissaveljestäkään yhtään ihmetelleet. 

Eikä pakastimen yläpuolella olevan jääkaapin punaisena vilkkuvat hälytysvalotkaan saaneet meidän huomiota. Taidan laittaa valmistajalle viestiä, että ovat tuollaiset varoitusvalot ihan väärässä paikassa, kun eivät herätä mielenkiintoa. 

Kun nyt illalla mies oli menossa pakastimelle, selvisi mitä on tapahtunut. Rikospaikalle tekee mieli palata...

Ei kannata jättää pakastimen ovea auki, ainakaan helteellä. Näin on. 

Näyttää nimittäin käyvän niin, että pakasteet sulavat ja pakastin täyttyy jäästä. Siinä määrin ettei ovi olisi enää edes mennyt kiinni, vaikka sitä olisi kuinka tyrkkinyt. Mieluummin olisin kyllä painanut oven kiinni ja unohtanut koko jutun. 

Vetolaatikot eivät liikkuneet tuumaakaan pakastimen seinillä kertyneen paksun jääpeitteen takia. Ja pakastimen kynnyksellä lillui isosti vettä.

Mitä tästä opitaan, muuta kuin että pakastimen ovi on huolellisesti suljettava?

Noh kuulkaa se, että lämmin ilma kasvattaa jäätä, mutta sulattaa jo jäässä olevan.

Metka yhtälö, ei olis arvannut tällainen asiaan perehtymätön, että noin se menee. 

Pakastimen sisältö kylmäkalleja ja paria kylmägeelipötkylää lukuunottamatta menetettiin.

Marjasmoothieta on muutamaksi päiväksi nyt sitten. Ja huomenna taidetaan syödä kesäkeittoa.

Voi turkanen sanon vaan. Jatketaan tässä sulatushommeleita nyt sitten. Tai oikeastaan mies se on joka pakastinta sulattelee. Minä tässä vaan jupisen. Kun pikkusen harmittaa - pah.

Pitäkää te ihanat siellä mukavaa heinäkuun loppua.

Sii juu!

Hernesaarenrannassa

kotiseuturakkautta ja kivoja paikkoja

Kotiseuturakkaus on tunne, joka meillä jokaisella on. Paikka, johon on luonut vahvemmat tunnesiteet kuin minnekään muualle koskaan ikinä. Jokaisella on paikka, joka sijaitsee sydämen lähelle. Paikka jonne palaa mielellään. Oli ollu poissa lyhyen tai pidemmän ajan. Kotiseutu on osa omaa identtiteettiä. Se on kunkin omaa taustaa. Turva. Paikka missä kaikki on tuttua. Missä voi kulkea ilman karttaa ja kompassia. Mikä tuntuu omalle. Joskus ei tarvitse edes palata, mutta silti iloitsee omasta kotiseudustaan. Kokee hyviä hetkiä.

Mikä on sinun sydänpaikkasi?

Mulla on tapana joskus katsella kotikaupunkiani vieraan silmin. Niin vierain kuin se vain on mahdollista. Katsella miltä paikat ja nähtävyydet mahtavat näyttää sellaiselle joka ei täällä asu.

Ajatuksissani olen käynyt Hernesaarenrannassa vaikka kuinka monta kertaa, mutta oikeasti en kertakaan. Sellaisena kun se on nyt. Joskus aikoinaan kyllä. Silloin se oli pelkkää joutomaata. Varsinkin syksyisin meillä oli tapana ajaa lasten kanssa Hernesaaren katselemaan syysmyrskyn nostattamia aaltoja. Vastaanottaa pärskeitä, kun aallot iskeytyivät rannan kiviin. Siitä on pitkä matka siihen, miltä ranta nyt näyttää. Vieläkin rannalla on joutomaata, mutta myös viihdyttäviä paikkoja.

Hernesaarenranta on viihtymiskeskukseksi maisemoidun alueen nimi, missä on ruokaa ja juomaa tarjoavia palveluita. Runsaasti istumatilaa ravintoloiden läheisyydessä, aurinkotuoleilla sekä merelle avautuvalla terassilla. Palmut ja tekonurmikko antavat varsinkin aurinkoisena päivänä eteläistä tunnelmaa. Suojaisa vierasvenelaituri mahdollistaa alueelle tulon myös veneellä.
Paikka on ilmiselvästi suunniteltu kesäiltojen (ja öiden) viettopaikaksi. Alueen keskiössä on esiintymislava. Kun esiintyjää ei ole, alueen joka kolkkaan kantautuu mukavaa taustamusiikkia.

Pienen kävelymatkan päässä on ravintola Löyly. Siellä sauna lämpiää joka päivä. Mahdollisuus on saunoa tavallisessa ja savusaunassa. Saunasta voi pulahtaa uimaan ympäri vuoden. Saunan lisäksi kauniita kesäpäiviä voi viettää ravintolan terassilla. Ihailla upeaa maisemaa samalla kun nauttii syötävää ja juotavaa. Arjen luksusta.
Löyly on korkea rakennus, jonka huipulle on vapaa pääsy. Ravintolan asiakkaat samoin kuin piipahtajat voivat kiivetä Löylyn eritasokatoille ja upeat maisemat saa palkakseen. Aurinko- ja ihanat löhötuolit ovat ahkerasti varattuina. Eikö olekin upea kokonaisuus?

On meillä täällä Helsingissä kaikkea ihanaa. Siitä olen iloinen. Tunteista ja tunnelmista, joita herää kun katselee ympärilleen. Kun tutussa on jotain uutta. Onnistunutta. Se ilahduttaa.
Kun on kesä, silloin kaikki näyttää niin kauniille.

Linkit kotisivuille
Löyly
Hernesaarenranta

Mukavaa tiistai-iltaa kaikki te siellä <3
Sii juu!

Kiitokset ja kehut

ja turkoosin kimallusta

Kiitoksen ja myönteisen palautteen vastaanottamisen nostattaman ehkä pienen hämmennyksen mutta aina myös hyvän mielen nostattamat tunteet me tunnemme. Sellaisen iloisen ja usein yllättävän tunteen jälkilämmössä saatamme pitkään lämmitellä. On mukava saada hyvää palautetta.

Ja toisin päin. Eikö vaan, kun sanomme toiselle mukavia asioita, ilahdumme myös itse. Toisen iloisesta reaktiosta ja siitä asiasta jonka hänelle sanoimme. Halusimme kiittää, kehua, tsempata. Toisessa oli jotain sellaista mukavaa, että halusimme hänelle sen sanoa tai hän oli tehnyt jotain mistä myönteinen palaute oli paikallaan. Miten vaan, mutta halusimme antaa kehuja.

Miksi joskus aina kehu epäilyttää? Sen mahdollisia taka-ajatuksia mietitään? Miksi saatua kiitosta vähätellään? No eihän tämä nyt mikään ole... Silloin palautteen antajan "lahja" palautetaan. Avaamattomana. Eikä kummallekaan jää hyvä mieli.

Kiitellään ja vastaanotetaan kehuja hyvillä mielin. Kun siltä tuntuu annetaan se hyvä palaute. Se ei ole itseltä pois. Ja kun kiitoksen sanat tavoittavat meidät, otetaan ne kiittäen vastaan ja tallennetaan mieleen. Kiitoksien ja kehujen avulla me pärjäämme paremmin kuin ilman. Mitään ei ole meillä vähemmän kun sanomme jotain mukavaa toiselle, mutta sillä toisella on sen jälkeen taas vähän enemmän.

Näin on käynyt mun heinäkuun turkoosien lomakynsien kanssa. Kolmet spontaanit kehut olen näistä saanut tuiki tuntemattomilta ihmisiltä. Vieressä istuja metrossa, kaupan kassa, ravintolan tarjoilija. Kiitos, olen ilahtunut niistä jokaisesta kovasti. Ja sen myös ääneen sanonut. 

Ps. tähän kohtaan. Oikein poseerasin kuvissa. Halusin kokeilla millaista se on. Päivä oli mitä parhain. Aurinkoinen, mutta myös kunnolla tuulinen. Hiukset silmillä kaiken aikaa. Annoin periksi. Saivat olla. Sain oivalluksen: On taito olla kuvissa sen näköinen ja oloinen kuin tarkoitus on. On taito esittää kuvissa. Saada katsojalle luotua tunnelma, joka toivotaan kuvasta välittyvän. Niinpä pysyn taas visusti kameran "oikealla" puolella. Siellä tunnen osaavani asiat paremmin kuin kameran etsimessä :)

Jos ei kokeile, ei voi tietää. Eiks vaan?

Mukavaa sunnuntaita kaikki te siellä <3

Sii juu!