Syntymäpäivänä



päivä prinsessana ja kuinkas sen jälkeen kävikään

"Ainoa ajanjakso elämässämme
jolloin pidämme vanhenemisesta,
on silloin kun olemme lapsia.
Jos olet vähemmän kuin 10-vuotias,
olet niin innoissasi vanhenemisesta
että ajattelet ikääsi murtolukuina."

                             George Carlin 









Taas yksi vuosi lisää. En tiedä miten tähän suhtautuisi. Ikääntymiseen. On aikoja, kun en asiaa ajattele. On aikoja, kun suren kaikkia jo elettyjä vuosia. Ne ovat kaikki ikuisesti menneet. Niin minne? Ja millä nopeudella? On aikoja jolloin mietin, kuinka paljon on vielä edessäpäin.

Päivä päivältä, vuosi vuodelta joudun näkemään yhä enemmän vaivaa pysyäkseni kuosissa. Jos vähennän liikuntaa, kertoo vaaka siitä samantien. Syömisen ihanuus alkaa olla mukava muisto vain. Jokainen suupala on harkittava. Puhumattakaan pirskahtelevista porejuomista - mun lempparista. Montaakohan suklaapalaa se yksi lasillinen kuohuvaa vastaakaan...?

Nuorena jaksoin juhlia lähes määrättömästi. Ilta meni myöhään, mutta aamulla olin taas reippaana alkamassa uutta päivää. Nykyään yhden hyvin juhlitun illan jälkeen (varsinkin jos valvominen lipsahtaa yli puolen yön) on palautumiseen varattava viikko.

Nuorempana mikään ei tuntunut miltään. Nivelet eivät naksuneet, lihakset eivät kiristäneet. Ei hengästyttänyt.

Nuorempana olin aina oikeassa. Oli vain joo tai ei. Helppoa, varsinkin jos se oli minun joo tai ei. Elämä on opettanut. 

Nykyään mikään ei ole varmaa. Kuulostaako tutulta?

Oi elämä, mitä meille teet. 
Saat meidät epäröimään. Saat meidät muistelemaan.
Kulutat, hidastat, vanhennat.

Oi elämä, mitä kaikkea meille annat.
Kokemuksia, elämyksiä, ymmärrystä. Mahdollisuuksia ja haasteita. Kokonaisen elämän.


Näitä mietin kun taas yksi vuosi elettyä elämää on takanapäin. Ja mitä karman kouraisuun tulee, siitä tässä esimerkki.
Itku pitkästä ilosta - vai miten se nyt menikään. Yksi juhlapäivä ja sen päätteeksi petipotilaana. Karmea loppukevään flunssa kouraisi otteeseensa. Eläköön kaikki oloa helpottavat tropit ja se ainoa oikea Hartwallin Jaffa. Kuka muistaa, kun aikoinaan kaikki flunssat ja mahataudit hoidettiin Jaffalla ja mustikkakeitolla? Niillä hoidettiin minut ja minä omat lapseni. 
Niin tänäänkin.
En ole muuten koskaan luopunut kuumemittarista, jolla lapsuudenkodissani kuumeet mitattiin. Kun muutin pois kotoa, isäni sujautti sen kassiini. Mukana on kulkenut ja hyvin toiminut. Hidas? Ei mulla kipeänä ole kiire minnekään :)




Hyvää viikon jatkoa ihanat siellä <3
Mulla on vielä Barcelonasta kerrottavaa. Jatkan, kun olo tästä paranee.


16 kommenttia

  1. Myöhästyneet onnittelut ja pikaista paranemista! Hieman on tahti muuttunut täälläkin, tykkään silti vanhenemisesta. Ainakin toistaiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos MammaN <3 On tässä ikääntymisessä omat hyvät puolensa, mutta jos saisi valita, olisin mieluiten ikähaarukassa 30-40. Silloin sitä on jo oikeasti aikuinen, mutta kuitenkin vielä nuori. Kaikella tapaa.

      Poista
  2. Onnittelut syntymäpäivän johdosta ja pahoittelut sairastamisen johdosta!

    Minusta olisi muutoin kiva vanheta, mutta ikä tuo mukanaan sairautta. Suvussamme on nivelrikkoa, ja sehän se on minunkin osani. Paha juttu vielä sekin, että rintasyövän estämiseksi joudun käyttämään lääkettä, joka koettelee niveliä. Käsileikkaukset ovat edessä. Mutta jospa näistä peukuista saadaan vielä hyvät!

    Voi, olen unohtanut käydä lukemassa Barcelona-juttujasi. Nyt sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjatta onnitelusta ja pahoittelusta <3 Jaksoin juhlapäivän, mutta nyt olen tosi kipeä. Huh, mikä tauti!

      Sairaudet, vaivat ja viat minuakin pelottavat. Ja kun huomaa, ettei samalla tavalla jaksa kuin joskus nuorempana. Onneksi ikääntyminen etenee vähitellen, on aikaa tottua.
      Voi, tuo nivelrikko on ikävä ja tuskallinenkin riesa. Aikanaan minulta murtui pesäpallo-ottelussa pikkusormi. Siihen on nyt kehittynyt nivelrikko. Särkee toisinaan pahasti.
      Onneksi lääketiede nykyisellään auttaa ja parantaa monet vaivat.

      Tsemppiä Marjatta tuleviin leikkauksiin ja estolääkityksen sivuvaikutuksiin.

      Poista
  3. Oikein paljon ONNEA, Ihania kuvia pikaista paranemista. Mukavaa vappuviikkoa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ritva <3
      Saas nähdä kuinka mun vapun vieton kanssa käy. Edelleen olen taudin kourissa. Kuumetta, yskää, nuhaa ja armotoman kipeä kurkku. Muutan askeleen kun täällä kotona ottaa, niin on hiki pinnassa. Huh!
      Oikein mukavaa viikkoa myös sinulle ritva <3

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Kiitos Pepsi+Max :) <3
      Synttäripäivän aamuna mulle laitettiin kruunu päähän ja iloisena kannoin sitä sairasvuoteelle asti.
      Viimeinen kuva on muuten ihan oikea, ei lavastettu. Menin nukkumaan kruunu päässä. Oli niin mieleinen :)

      Poista
  5. Osuvia mietteitä ikääntymisestä. Onnittelut näin jälkikäteen ja toivottavasti 'troppisi' ovat jo auttaneet sinut jälleen virkeäksi :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos EO <3
      Onneksi tropeilla saa oloon vähän helpotusta, mutta kyllä on kova tauti. Kertakaikkisen kamala. Taitaa vain aika parantaa tästä taudista.

      Poista
  6. Onnea ihana Pirjo ja tämä postaus oli niin liikkis ja ihana. Vaikka iän tuomana tuleekin epävarmuus ettei mikään ole varmaa, on myös tieto siitä että murheet ei kaada ja se taas tuo selkärankaa tähän elämään. <3 Mahtava tuo unikuva kruunu päässä, vaikka potilaani olitkin. Jaffaa totta kai, sitä ainoaa oikeaa Hartwallin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiia <3
      Totta tuo elämän antama varmuus. Että kaikesta selvitään. Se on ehdottomasti iän tuomaa plussaa :) Kiitos mun muistutit siitä.
      Tosiaan, kruunu päässä kaaduin juhlan jälkeen sänkyyn. Kuva otettiin kun olin umpiunessa :D

      Poista
  7. Onnittelut synttärisankarille, ikääntyminenhän on saavutus!! :o)
    Öyk, ääääh, inhoan Jaffaa, inhoan appelsiineja, inhan mustikkakeittoa!! En kai lapsena sairastellut kovin paljon, mutta kaikki nuo "perushelpottajat" miellän niin vahvasti tautiin, etten halua terveenä ja vielä vähemmän kipeänä - niistähän tulee sairaammaksi, kun vahvistavat sitä mielikuvaa... ;o)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Paula <3
      Oijoi, eivät ole selvästikään sun juttuja. Onneksi kaikille löytyy omat hyvät ja helpottavat jutut :)

      Poista
  8. Myöhästyneet onnittelut täältäkin <3
    Senkin voi pistää iän piikkiin, että kaikki toimii vähän hitaanlaisesti - niinkuin nyt tuo muistikin!
    Paranemisia sinne - ja lisää Jaffaa ja mustikkakeittoa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana Lady <3 Oi ja voi lista se vaan pitenee... Mutta ei surra sitä.
      Lepoa, Jaffaa ja troppia täällä on nautittu. Huomenna alkaa vapun juhlinta, jota en haluisi jättää väliin. Saas nähdä kuin mun käy. Tauti on tiukassa - huh!

      Poista

Mukavaa, että olet löytänyt blogiini. Kiitos jos vielä käytit aikaasi kommentointiin. Eläköön keskustelu!
Seuraamalla Oikeasti aikuista somessa, saat tiedon uusista postauksista ensimmäisten joukossa.

Facebook, Google +, Instagram, Pinterest @oikeastiaikuinen