Barcelonan matkamuistelo jatkuu
Kuluneen viikon aikana koin veret seisauttavia hetkiä, kun luulin, uskoin ja lopulta äänekkäästi kiroilin menettäneeni osan Barcelonan kuvista. Yhden kameran - yhden kolmesta mukana olleesta plus kaksi puhelinta, ollaan miehen kanssa molemmat aika valokuvaushulluja :D - muistikortti heitti tekstiä, että kortti on typösen tyhjä. Vaikka olin omin silmin nähnyt, että siinä on kuvia. Aaarrggh ja tuhat hikihelmeä.Tein tuntitolkulla töitä selvittäessäni, mitä on tapahtunut ja ennen kaikkea, mitä on tehtävissä.
Lopulta kaikki selvisi. Tai ainakin sain kuvat siirrettyä kortilta pois. Ei kuitenkaan kirkastunut, mikä aiheutti tuollaisen oikosulun. Onko teille tullut vastaavaa eteen? Kamerassa ja aluksi tietsikalla sama juttu: ei kuvia. Ja kuitenkin ne siellä sitten olivat. Onneksi, huh!
Noh, se siitä. Kuvat ovat tallessa. Nyt Barcelonaan.
Sunnutaina lähdimme heti aamusta liikkeellä. Aamuvirkut papukaijat ilahduttivat meitä äänekkäällä säkätyksellään. Kovin monia muita ei ollut vielä liikkeellä. Olihan pääsiäissunnuntaiaamu. Ostimme kahden päivän lipun (14 euroa per nenä), jolla voi matkustaa metrossa ja kaupungin busseissa rajoituksetta. Jouduimme tekemään metrossa muutaman vaihdon, mutta se ei tuota Barcelonassa pulmia. Metrokartta ja asemien opasteet ovat selkeästi (ja myös englanniksi) merkitty. Matkamme jatkui vuodesta 1901 liikennöineellä Tramvia Blau sinisellä raitiovaunulla ja lopuksi vielä kaapelijunalla Barcelonan länsiosassa sijaitsevalle Tibidabon kukkulalle. Sen laella sijaitsevat vuonna 1901 rakennettu Parc d´Atraccions huvipuisto ja koko kaupungin yli näkyvä upea vuonna 1902 rakennettu Temple del Sagrat Cor.
Tibidabo on Barcelonan korkein kukkula, 610 metriä merenpinnasta. Maisemat kaupungin yli itään Välimerelle asti ja kaikkiin muihinkin ilmansuuntiin.
Huvipuisto on Espanjan vanhin. Kirkko ja huvipuisto rinnakkain tai oikeammin päällekkäin. Kirkon katolle pääsee hisseillä ja huipulla olevan Vapahtaja-patsaan luokse loppumatkan portaita kapuamalla. Näkymät ovat kuin maailman katolta.
Hyytävän jännittävää olla näin korkealla. Maiseman laajuus hieman helpottaa korkeampaikan kammoista (=minä). Kun silmät näkevät kauaksi, eivät aivot ymmärrä olevansa niin korkealla kuin oikeasti ovat ;)
Illalla suuntasimme Font Màgica de Montjuïcille, Barcelonan suurimmalle julkiselle suihkulähteelle. Se on rakennettu vuoden 1929 maailmannäyttelyyn ja ihastuttanut ihmisiä siitä lähtien. Sijaitsee Montjuïc kukkulan kupeessa Barcelonan kansallismuseon edustalla.
Suihkulähde on vaikuttava päivälläkin (kun se on toiminnassa) mutta pimeässä, tällä kertaa kello 21.00 se muuttuu taianaomaiseksi. Siitä purkautuu tanssivaa vettä musiikin säestäessä taustalla. Barcelonan kansallistaidemuseo Museu National taustanaan ja pienet suihkulähteet koristeinaan se kutsuu luokseen tuhansia ihmisiä joka ilta.
Ennen suihkulähde-esityksen alkua ihailimme lähteen ympäristöä ja kaukaista kukkulaa, Tibidaboa, jossa päivällä kävimme.
Suihkulähde valoineen ja tanssivine vesipatsaineen on huikea. Älkää vaan missatko sitä, kun Barcelonassa olette. Samaa mieltä kanssani ovat kaikki ne tunannet ihmiset, jotka samaan aikaan meidän kanssa ihailivat esitystä. Paikallisia ja turisteja. Ihastuneita huudahduksia kuului monella kielellä. Ansaitusti.
Nähdä ja kokea itselleen uutta, suurta, kaunista ja ihailtavaa. Silloin päivä on ollut hyvä.
Sellaisen päivän muistaa.
Sellainen oli tämä päivä meille.
// Second day in Barcelona: From Tibidabo amusement park and huge cathedral to Font Màgica de Montjuïc, magic fountain.
Jännittävää vaalitulosiltaa. Oikein hyviä ja muistamisen arvoisia hetkiä tulevaan viikkoonne kaikki te siellä <3
