Joulukuusiko?

harkinnassa



Kuusi on koristanut jokaista joulua. Se on mielestäni joulun kruunu. Luo ihanaa tunnelmaa tuoksullaan. 

Kaikkina jouluina paitsi viime jouluna. Silloin meillä oli ensimmäistä joulua vauhdikkaat kissaveljekset perheenjäseninä ja päätimme ihan suosiolla jättää kuusen hankkimatta. 
Kuusen kaipuuta on kuitenkin ilmassa. On viime hetket tehdä päätös, hankkiako vai ei.

Olen pitkin syksyä ( juu, tykkään joulusta ) pinnaillut Pinterestissä jouluaiheisia kuvia. Joulukuusia erityisesti. Tai oikeastaan vaihtoehtoja joulukuuselle. 

Muutamia kivoja ideoita keräsin tänne blogiinkin katseltavaksi. Maailma on täynnä ihanaa keksiliäisyyttä ja innostavia projekteja. Nämä kuuset todistakoon sitä :)

Kuinka tässä kuusiasiassa mahtaakaan käydä? Pian se selviää. Jouluun kun ei ole liikoja aikoja. 
Vaaka tuntuu kitisten kääntyvän pienen käppyrän puolelle. Se on ollut esillä jo jonkin aikaa, eikä ole herättänyt kollipojissa suurempia intohimoja. 

Se saattaa hyvinkin olla joulumme ainoa kuusi tai oikeastaan korvike. Mutta ajan kanssa olen siihen vähän kiintynyt. Niin, että ei se haittaa vaikka oikea kuusi jäisikin hankkimatta... (kai).

Hyvää viikonlopun jatkoa!

Wohveliperjantai

~ vanhalla reseptillä 

Joulu on perinteisesti herkuttelun kulta-aikaa. Mutta mikäänhän ei estä aloittamasta jo vähän ennen, eikö vaan. Oikeasti olen syönyt pikkuisen kevyemmin näin joulun kynnyksellä, mutta tänään perjantaina meillä herkutellaan. 

Vohvelireseptejä on tsiljoona. Mutta tämä on ainoa joka mielestämme pelittää. Tuhdit ainekset, kerma ja voi, niistä on herkut tehty. Resepti on äidiltäni peritystä reseptikirjasta Kotiruoka, keittokirja kotia ja koulua varten, Otava 1944.
Täytteeksi ja lisukkeeksi makeaa tai suolaista. Toimii molempien kanssa oikein hyvin. Jouluisen voihveleista saa kun ripauttaa taikinaan kanelia ja täytteenä käyttää vaniljarahkasta ja luumusoseesta tehtyä cocktailia. Suhde fifty-fifty tai maun mukaan.

Nauttikaa!

Kun nyt olen alkanut vähän tuotteitakin kehuskelemaan, niin samoilla linjoilla jatkan. Dronningholmin Mansikka-vaniljahillo on taivaallisen hyvää <3

Peeässät:
1) Hyvä kerma on kuohukermaa - tietty ;) 
2) 1dl sulatettua voita on 90g 
3) Vohvelirauta tosiaan kunnolla kuumaksi

Maukasta perjantaita ja rauhallista viikonloppua

- jos mahdollista näin lähellä joulua...

Joulua - vol 4.

Tuomaan markkinat
                        ja karuselli

Jouluperinteisiini kuuluu Tuomaan markkinat. Vuosia ne pidettiin Espan puistossa. Tykkäsin kovasti. Vaikka oli ahdasta ja välillä kovaakin tungosta, jouluinen tunnelma tavoitti minut siellä. 

Nykyinen paikka Tuomiokirkon katveessa tarjoaa kyllä juhlavat puitteet. Mutta jotain niin kuin puuttuisi. Puisto ja tiivis tunnelma. Niitä kaipaan.
Tämän vuoden markkinoiden ehdoton ilopilleri on Hollannnista tuotu karuselli. Sen kyytiin pääsee ilmaiseksi.
Kävin ajelulla. Ihana karusellimusiikki. Voi että, olisin voinut pyöriä siellä vaikka kuinka.

Markkinat tarjoavat tuttuun tapaan käsitöitä ja erilaisia herkkuja. Sellaista, mitä ei joka kaupasta löydä. Muutamia koruja katselin jo ihan ostomielessä, mutta sinne sielä jäivät.
Markkina-aikaa on 21.12.2014 asti. Vielä ehtii palata.

Oi, se karusellimusiikki! Otin pätkän mukaani. Kuunnellaan ja katsellaan yhdessä.

Tässä linkki Tuomaan markkinoiden sivulle.

Hyvää torstaipäivää!

Konjak Sponge

& kosmetologin kehut

Tämän haluan jakaa kanssanne. Olen niin iloinen.
Käyn säännöllisesti kosmetologilla. Silleen joka toinen kuukausi. Käyntien välillä teen huolellista työtä ihon puhdistuksen kanssa. Aamuin illoin, enkä siitä lipsu. Olen jo aikaisemmin todennut, että nyt on tehtävä kaikki se mitä tehtävissä on, että iho pysyisi kunnossa. 

Kahden kosmetelogikäynnin välissä hankin itselleni Konjak Spongen ja nyt ylistän sen pilviin. Sen ansioista ihoni on puhtaampi ja tasaisempi. Melkein kuin vauvan peppu ;) 

Kävin kosmetelogilla toissapäivänä ja sain kehut. Kirsi kosmetelogi ei tiennyt mitä uutta olen ihonhoitooni hankkinut. Niinpä ilahduin kun sain hyvää palautetta ja ihmettelyt mitä on tapahtunut. Entisestään innostuin kun sain kertoa Kirsillekin tästä luonnonantimesta.

Sieniä on eri ihotyypeille. Valitsin aikuiselle iholle tarkoitetun. Ai että tykkään tuosta aikuinen  sanasta. Oikein paljon parempi kuin keski-ikä tai, tai vaikkapa vanha. Kyllä ne myynti-ihmiset osaa, jep!

Käyttö-ohjeessa sanotaan, että sienellä voi pestä meikkiä myöten kaiken kasvoilta, mutta itse puhdistan ensin meikit pois ja vasta sitten pesen kasvot sienellä. Sen jälkeen normaalit kasvovesi ja seerumit ja voiteet perään. Aamuin illoin. Käytön jälkeen sieni ripustetaan kuivumaan ilmavasti.

Ennen ensimmäistä käyttöä sienen annetaan vetääntyä vedessä. Sen jälkeen se vain kastellaan ennen jokaista käyttöä ja pestään käytön jälkeen. Kuivuessaan se muuttuu kovaksi koppuraksi. 

Käyttöikää sienelle luvataan 1-3 kuukautta. Omaani olen käyttänyt reilun kuukauden ja hyvässä kuosissa se on edelleen.
Ihana sieni! Ihonhoidon tehotyökalu.

Tässä linkki asiaan perehtymiseen.
Omani ostin Ruohonjuuresta. Maksoi vajaan kympin.

Mukavaa keskiviikkoa!

Joulua - vol 3.

- ilahduttamisesta

Mulla on ihana työtoveri. Meillä kaikilla töissä on. Jälleen kerran hän ilahdutti isoa joukkoa työtovereitaan leipomalla jokaiselle saajan nimellä varustetun piparin. Piparit odottivat meitä aamulla. Ihana viikon aloitus. Perinne joka on vuosia, vuosia tuonut piparin tuoksua ja lämpöisiä ajatuksia saajilleen. Se yhdistää meidät kaikki ihailemaan omia ja toistemme piparkakkuja ja ylistämään työtoverimme kaunista perinnettä.

Ilahduttaminen on joulua, mutta sen soisi olevan jokaisessa päivässä. Ystävällinen sana, hymy, auttava käsi, kuunteleva läsnäolo. Näitä elämän pipareita. Tuntuvat hyvältä, ilahduttavat saajan ja antavat hyvän mielen antajalleen. Kohteliaisuus ja ystävällisyys. Ihmisenä oleminen. Sitä me toisilta tarvitsemme. Sitä meidän tulisi toisillemme olla. Jokainen päivä.

Kiitos S kauniista lahjastasi. Siitä, että ilahdutit minua ja meitä kaikkia. Minäkin haluan olla innostava ja kannustava ihmisille ympärilleni ja täällä blogimaailmassa. 
Hyvät aikeet aina välillä unohtuvat. Toisen sinulle osoittama hyvyys muistuttuaa taas siitä miten mukavaa on kun hyvä kiertää.

Piparikasta viikon jatkoa!

Yllätysvalot

- kun unohtaminen ilahduttaa

Ostin viime keväänä tuollaiset pallerovalot. Laitoin jemmaan - hyvään sellaiseen - odottamaan syksyä ja pimeneviä iltoja. Sinne jemma nimiseen paikkaan ne sitten unohtuivat. Kaapin perälle, ylimmälle hyllylle.

Kuinka usein näin käy? Ostat jotain tulevia aikoja ja tarpeita varten. Laitat sopivaan ja varmaan paikkaan josta sen tavaran sitten vain otat käyttöön, kun tarvetta tulee. Näin on ainakin tarkoitus. Sinne jemmaan se sitten kuitenkin jää. Et muista, etkä sitä piilossa olevaa kaipaa. Vastaan se tulee sitten aikanaan sattumalta siivotessa tai jotain ihan muuta etsiessa. Löydöstä seuraa kuin pieni joulu. Yllätys. Tällaista tuolla kaapin perukoilla. Ei harmainta aavistusta, milloin olet sen hankkinut tai miksi olet sen ylipäätään kotiin kiikuttanut. 
Se on tätä aikaa. Paljon tavaraa, joista suurin osa joutaa unohduksiin. Joista osan voisi jättää ostamatta.

Nämä valopallojen löytyminen kuitenkin ilahdutti ja ripustin ne ikkunalle. Oman haasteensa palleroiden tulevaisuudelle asettavat perheemme kaksi kissaveljestä. Sillä silmällä ovat katselleet, vaan eivät vielä tavoitelleet. 

Vielä viikko pimenevää, sitten koittaa taitekohta: talvipäivänseisaus. Jippiii!

Valopallot Happy Lights

Hyvää alkavaa viikkoa. 

Jaksaa, jaksaa jouluun on vielä puolitoista viikkoa.