Pirteyttä päivään

maanantaina asenteella on merkitystä

Huomenta ja hyvää uutta viikkoa!

Maanantai vuorossa. Päivistä parhain, pahin tai jotain siltä väliltä. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Samaa ajattelen maanantaista. Se on ihanan kamalan rakas päivä, jos otetaan huomioon kaikki ne tunteet, mielikuvat, aforismit ja mitä kaikkea siitä onkaan lausuttu. Jokaisella meillä on oma suhteemme maanantaihin. Saattaa tämä suhde jopa vaihdella. Omat mielialat ja tulevan viikon tapahtumat voivat vaikuttaa siihen onko maanantai hyvis vai pahis. Miten vaan, mutta aina se on meidän kiertokulussa viikon ensimmäinen päivä. Viikonlopun lopetus ja uuden viikon aloitus.

Olen joskus miettinyt, että maanantailla ei ole mikään helppo asema heti viikonlopun jälkeisenä arkena. Siinä kohtaa päivä kuin päivä olisi pahassa liemessä. Ylistetty perjantai tulevan viikonlopun aloittajana, lauantai ja sunnuntai vapaata tarjoilevina viikonpäivien kuninkaallisina olisivat ihan yhtä tylsiä ja ikäviä jos joutuisivat aloittamaan arjen, työviikon. Näin luulen olevan esimerkiksi vuorotyöläisillä, joilla perjantai, lauantai tai sunnuntai voivat olla työviikon aloituksia. Maanantai ehkä joskus vapaiden aatto tai itse vapaapäivä.

Miten on maanantain laita? Onko se sinusta ihan sama vai tuntuuko joltain? Hyvältä, pahalta?

Maanantain hyviä puolia on uusi alku. Eikö vaan? Kaiken voi alkaa alusta maanantaina. Jos ei muuta niin uuden viikon, mutta maanantaina alkaa paljon muutakin. Uusi elämä, kevennetty ruokavalio, liikuntaharrastus, opiskelu. Onhan niitä maanantaialoituksia, joista osa hyytyy jo ennen viikonloppua. Mutta mikä parasta, uusi maanantai ja kaiken saa aloittaa alusta.

Siksi haastan kaikkia antamaan arvoa maanantaille. Se ei ole valinnut osaansa itse. Se on joutunut viikonlopun jälkeiseksi arjen kynnykseksi ilman omaa syytään. Ollaan iloisia että meillä on päivä, jolloin voi aloittaa kaikkea haluamaansa uudestaan. Asennoitumalla maanantaihin mahdollisuutena, uuden kivan viikon aloittajana, helpotamme omaa sunnuntaiahdistustamme. Huomenna on m a a n a n t a i syvään huokaisten. Vaihdetaan se iloiseen Maanantai - Jes! asenteeseen. Kannattaa ainakin kokeilla. Saattaa toimia :)

Jos juuri nyt maanantai hatuttaa oikein kunnolla, tällainen positiivivuushaaste saa ärtymyksen nousemaan. Niiiin syvältä. Se saa maanantain tuntumaan vieläkin kökömmältä. Tiedän oikein hyvin senkin tunteen. Kun hatuttaa, saa hatuttaa. On annettava senkin tunteen olla. Sekin on tarpeellista. Joskus. Helvetti! Yltiö iloiset suksikoon huutin tuuttiin.
Ei muuta kuin kädet korville, silmät kiinni ja vaikka lallattelua, ettei kuule jos joku muu hihkuu maanantain mukavuudesta :) Mutta silti, voisi kokeilla myönteisempää asennetta.

***

Hyvää energiaa voi tarjoilla itselleen myös raikkaan juoman muodossa. Tämä on lemppari voimajuomani, välipalani, jälkiruokani.

Kuori banaanit ja paloittele, purista appelsiineista mehu, lusikoi passionhedelmien sisus. Kaikki tehosekoittimeen ja perään mangosose. Anna tehosekoittimen laulaa aikansa, että banaani survoutuu kunnolla. Paitsi jos tykkäät knööleistä, niin sitten vähemmän aikaa.
Tuolla satsilla saat reilun puolen litran verran tosi raikasta ja hyvän makuista juomaa. Säilyy jääkaapissa hyvin parikin päivää. Banaani tosin tummentaa juomaa ajan saatossa, mutta makuun se ei vaikuta. Suosittelen kokeilemaan. On hyvää.

Mukavaa maanantaita - jes!
Sii juu!

Sumuinen sunnuntai

kun ei näe kauaksi, löytyy lähempää ihasteltavaa

Tänään sunnuntaina herättiin pilvessä. Siltä se näytti. Koko metsä utuisessa sumussa. Kun sumu levittäytyy ison saaren keskiosiin asti tietää, että merellä on läpinäkymätöntä. Kaukana laivojen sumutorvien toistuvat äänet.

Koko viikonloppuna ei satanut, mutta nyt kosteus tihkui metsän puista. Tippui sisaroina puiden lehdiltä ja havupuiden oksilta. Sai hiukset vetäytymään kiharalle ja paljasti puiden oksille viritetyt verkot. Kosteus oli kerääntynyt seitteihin pieninä pisaroina ja teki niistä näkyviä. Kimaltavia taideteoksia. Kuin kaulakoruja puiden oksilla.

Tiedättekö, tällaista katsoisin vaikka kuinka ja kauan. Ihastelisin päivätyönäni, jos sillä eläisi :) 

Päivän edetessä sumu antoi periksi, alkoi hälvetä, mutta vielä kotimatkalla siitä oli rippeitä jäljellä. Merenpinta utuisena, taivas kauniin sinisenä. Vähän kuin sadussa. Vain keijukaiset puuttuivat.

Hyvää sunnuntain jatkoa kaikki te siellä <3

Sii juu!

Viinitilalla ja kylillä

Toscanan kiertomatkani herkkupaloja

Olen venyttänyt toukokuisen Italia-matkakertomukseni kertomista. Että se jatkuisi. Ei olisi ihan vielä päätöksessä. Sillä kertominen on matkantekoa myös. Ajassa taaksepäin. Matkan uudelleen elämistä.
Pian matkan jälkeen on vielä kaikesta kokemastaan niin kylläinen, ettei tiedä mistä aloittaisi, minkä kertoisi, minkä jättäisi pois. On tunnelmissa sisällä, että ulkoapäin katsominen ei onnistu. Ei osaa eritellä, ei laittaa mihinkään järjestykseen. Aika antaa etäisyyttä, selkeyttää ajatuksia. Valokuvat täydentävät muistikuvia.

Viinin viljely, viinien valmistus. Italia on viinitiloja etelästä pohjoiseen. Monilla tiloilla on pitkä historia. Vuosisatainen perinne viinin valmistuksessa. Isältä pojalle, sukupolvesta toiseen.

Istutuksen jälkeen viinipensaat alkavat tuottamaan satoa noin kolmen vuoden kulutta. Sitä ennen niitä hoidetaan huolella. Kasvatetaan kauniissa riveissä. Annetaan maan ravita ja juottaa viiniköynnökset. Kastelua ei tarvita, sillä viinipensaat kasvattavat pitkät vahvat juuret syvälle maahan. Sieltä käsin ne saavat kaiken tarvitsemansa. Paisti auringon valon ja lämmön. Niitä Italiassa tarjoillaan taivaan täydeltä. Viinipensaat voivat tuottaa rypäleitä jopa 70 vuotta.
Rypäleet poimitaan Italiassa käsin. Kaksi kiloa rypäleitä per pensas viinien valmistukseen. Niin määrää EU. Loput rypäleet muihin tarkoituksiin.

Eri viineillä on omat rypäleensä. Maaperä, missä rypäleet kasvavat, antaa rypäleille oman maun ja vivahteen.Viinit kypsytellään erikokoisissa tynnyreissä. Laadukkaimmat viinit jopa vuosia. Tynnyrin materiaalilla, puulla, on oma tärkeä merkityksensä. Se antaa oman vivahteen viiniin.

Italiassa viineistä puhutaan silmät hehkuen. Viinejä haistellaan ja maistellaan lähes hurmoksessa. Tai vähintääkin ollaan asiantuntevia. Viineistä puhutaan kuin rakkaasta perheenjäsenestä. Niiden mausta ja vivahteista keskustellaan. Oman maan viineistä ollaan ylpeitä. Viiniä kannetaan pöytään karahvi ja pullo tolkulla. Viinin kaveriksi aina myös vettä. Jos vaikka "erehdyt" tilaamaan oluen ruokasi kanssa, näet kuinka tarjoilijan maailma hetkeksi pysähtyy. Näyttää aivan siltä, ettei hän ollenkaan ymmärtäisi ;)

Matkan aikana maistelimme sommelierien opastuksella italialaisia viinejä. Useammankin kerran. Viinit, ne ovat Italiassa täysin ohittamaton asia. Oma matkani on vielä pitkä minkäänlaiseksi viinin maistelun asiantuntijaksi, jos sellaiseksi edes koskaan tavoittelen, mutta arvostukseni tätä elinkeinoa kohtaan kasvoi huimasti. Samoin lisääntyi ymmärrykseni, miksi niin moni on täysin hurahtanut viineistä.

Kuvat viinitilalta Tenimenti d´Alessandro. Maistelimme tilan viinejä, joista vanhimmat olivat liki kymmenvuotiaita ja herkuttelimme toukokuisen sadon parhaita paloja, parsakaalimunakasta ja herkullista tomaattisosekeittoa. Viinejä ei maistella Italiassa ilman jotain syötävää. Niin vältetään humaltuminen. Pitää paikkansa. Paitsi että ihastuksesta humaltumista se ei estä. Päin vastoin :)

Viinitilalta matkamme jatkui kohti Sienan kaupunkia. Ennen sitä poikkesimme Pienzan kauniiseen pikkukaupunkiin, joka kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Kauppoja ja terasseja, italialaista tunnelmaa. Näköalatasanne, mistä käsin näkee kauas kaunista Toscanan maisemaa. Kadulle asti tuoksuvat juustokaupat houkuttelivat ostoksille. Mukaamme lähti tuhti pala lampaanmaitojuustoa, pecorinoa.

Palataan Italiaan vielä myöhemmin. Tarinoita on kertomatta :)

Italian matkani muut kertomukset löydät näiden linkkien takaa:

SAN MARINON KAPEILLA KUJILLA
PIEVE DEL COLLE - LUOMUTILALLA
TUNNELMALLINEN ASSISI
TOSCANAN VEHREISSÄ MAISEMISSA

Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikki te siellä <3
Sii juu!

Inspiroidu hetkestä

Pienet täydelliset hetket

Sattumukset ja niistä syntyneet oivallukset. Pienessä hetkessä alkunsa saaneet suuret asiat. Mielen täyttyminen tyytyväisyydellä ja onnellisuudella. Kaunis ymmärtämisen tunne.

Olethan kokenut tällaisia hetkiä? Nähnyt jotain ehkä arkiseltakin tuntuvaa ja oivaltanut kuinka onnellinen olet. Katsellut jotain kaunista ja saanut siitä valtavasti voimaa. Keskustellut toisen kanssa ja yhdestä sanotusta sanasta ymmärtänyt uudet ulottuvuudet ja mahdollisuudet.
Olethan kokenut hetkiä jolloin tunnet olevasi yhtä näkemäsi ja kokemasi kanssa? Ymmärtänyt sitä ja se on ymmärtänyt sinua.
Olethan tiedostanut hetken? Ollut kiitollinen siitä ja sen antamista neuvoista? Kuunnellut itseäsi sen jälkeen kun hetki on jo ohi.

Minkälaisia ovat sinun mieleiset hetket? Kun missään muualla et haluaisi juuri silloin olla.

Hetket ovat arvokkaita. Sillä hetkistä koostuu koko elämä. Kukaan ei varmaankaan jaksa jokaista hetkeä tuntea sielunsa syvyyksissä asti. Mutta että aina joskus. Eläisi sen yhden hetken täysillä. Antaen sen tulla ja herätellä jo olevan. Onnellisen olon. Merkityksellisen elämyksen. Uuden ajatuksen tai vanhaa ajatusta vahvistaen.

Sillä eikö vaan, hetket herättävät meissä tunteita ja ajatuksia. Kokemus avaa teitä mielen sopukoihin ja sydämen tuntumaan. Nostattaa omien kokemustemme arkistoista sinne syvälle unohtuneita asioita. Tai synnyttää jotain kokonaan uutta.

Omat oivaltavat hetkeni syntyvät useimmiten luonnossa. Sen kauneus on inspiroivaa. Kultakuoriainen ruusun terälehtien suojassa. Marjainen herkkuhetki. Peilityyni meri. Horisontista nouseva lämmin kesäsade. Perhonen kauniissa suojavärityksessä mustikanvarpujen keskellä.
Näistä hetkistä syntyy minulle kiitollinen ja onnellinen olo. Että olen ja saan olla. Vedän syvään henkeä ja huokaisen onnellisena. Siinä pienessä hetkessä ja sen synnyttämässä hyvässä tunteessa.


Ole valppaana. Pienet onnelliset hetket ovat lähempänä kuin aina ehkä tulet ajatelleeksi.
Ne ovat sinussa  <3
Sii juu!