- Parveketupakoinnista ja tuunausta
Lähes kaikki julkiset paikat on saatu lakiin perustuen savuttomiksi. Ainoa paikka missä mikään ei suojaa tupakoimatonta on oma koti.
Vuosi sitten alakertaa muutti ketjupolttaja. Pitää lasitettua parvekettaan tupakkahuoneenaan. Ei vahingossakaan tupruttelu parvekelasi auki tai polta avoimen ikkunan ääressä.
Neuvotteluista ei ole ollut mitään hyötyä. Ketjupolttajan mielestä hänellä on oikeus polttaa parvekkeellaan niin kuin haluaa. Kysymys ei ole oman terveyden tärvelemisen oikeudesta. Se on toki jokaisen tupakoitsijan oikeus. Mutta kun omalla tupakoinnillaan levittää ympäristöönsä kiistatta myrkyllistä savua tulisi tupakoitsijan taipua kompromisseihin.
Taloyhtiö pesee kätensä koko hommasta. Järjestyssäännöt kun eivät kiellä parveketupakointia.
Parvekerakenteet mahdollistavat kaiken savun nousemisen meidän parvekkeelle. Paksu, kitkerä tupakansavu on syöpynyt parveketuolien istuintyynyihin asti. Ovea parvekkeelle ei voi pitää auki. Omasta parvekkeesta ei voi nauttia.
Onko oikein?
Meillä on tasan kaksi vaihtoehtoa. Myydä muuten mukava asunto ja muuttaa muualle tai kärsiä.
Ennen asunnon myyntiin laittoa yksi oljenkorsi. Kaikkien mahdollisten kolojen sulkeminen. Tänään se työ alkoi. Parvekkeen puulattia on lankku kerrallaan irrotettava. Lattian ja kaiteen alaosa täytettävä solumuovilla ja silikonilla. Lankut sen jälkeen laitettava yksitellen takaisin paikalleen.
Työpäivän jälkeen on neljä tuntia tehty töitä savuttomuuden hyväksi. Puolet vielä työstä jäljellä. Se jää huomiseen.
Pian selviää, onko tästä työstä hyötyä. Toiveet ovat korkealla.
Alakerran ketjupolttajalle toivon pikaista COPD-diagnoosia ja siihen tautiin kituen kuolemista sillä kun on valmis myrkyttämään itsensä lisäksi myös toisia ihmisiä on saatava mitä on tavoitellut.
Ei kommentteja