Opettamisesta

- 3/5 päivä 



En ole opettaja koulutukseltani. Nykyisessä työssäni kuitenkin opetan. Silloin tällöin. Oikeastaan aika usein. Opetan ja opastan työntekijöille erilaisia atk-taitoja. Niitä on kehitettävä kaiken aikaa.

Tähän tehtävään olen ajautunut. Opettaminen ei ole ollut tavoitteena. Se on tullut kylkiäisenä muuten mieleiseen ja mielenkiintoiseen työhöni.

Tänään oli taas opetuspäivä. Ennen kuin koulutuspäivä käynnistyy olen tehnyt valmistelutehtäviä:

1. Perehtynyt opetettavaan aiheeseen. 
2. Tehnyt siihen liittyviä ohjeita.
3. Valmistellut koulutuksen rungon ja sisällön. 
4. Tehnyt koulutuksessa läpikäytävät harjoitustehtävät.
5. Suunnitellut koulutuspäivän aikataulun minuutilleen. 
6. Varannut koulutustilat. 
7. Vienyt koulutukset koulutuskalenteriin, jonka kautta ilmoittaudutaan koulutuksiin. 
8. Vastannut lukuisiin koulutusta koskeviin sähköposteihin ja puheluihin. 
9. Lähettänyt ennen koulutusta ilmoittautuneille tarkemmat tiedot koulutuksesta ja koulutusmateriaalin.
10. Hoitanut samaan aikaan varsinaista työtehtävääni, jonka sivutuotteena kouluttaminen on.

Opetustyö on haastavaa. Kuinka kertoa uudesta asiasta ja opettaa se muille niin että he oikeasti jotain oppivat. 

Opettaminen on yksi tärkeä palvelustehtävä. Palveluala ei ole tyhmien ala. Tarkoitan, että kouluttaja ei ole itsetarkoitus eikä maailmannapa. Kouluttaja on tiedon välittäjä. Koulutettavien palveluksessa. Antamassa tietoa. Opettamassa.

Kouluttajan tehtävänä ei ole kikkailla omilla tiedoillaan eikä näyttää mitä kaikkea hän osaa. Kouluttajan tehtävä on tuntea opetettava asia hyvin ja perehdyttävä mahdollisuuksien mukaan koulutettavien taustaan: mistä lähtökohdista koulutettavat tulevat uusia asioita opiskelemaan.

Kouluttajan on oltava määrätietoinen ja samalla joustava. Kaikki aistit valppaina. Jokainen opetuskerta on erilainen. Ryhmän tarpeisiin on pyrittävä vastaamaan koulutussuunnitelmaa unohtamatta. Tarpeen mukaan ennakkosuunnitelmista on pystyttävä poikkeamaan kuitenkin niin että koulutukselle asetetut tavoitteet täyttyvät.

Opettaminen on raskasta mutta palkitsevaa. Opettaja oppii itsekin joka kerran jotain uutta. Kun huomaa koulutettavilla "lampun syttävän" ja opetetun asian alkavan jalostua kuulioiden ajatuksissa, tuntuu se oikein hyvälle.
Siemen on kylvetty. Pikku hiljaa se tuottaa oppijalle hyvää satoa.