Vuoden 2015 kiinnostavimmat jutut

top 5 + 1


- blogin lukijoiden suosikkijutut vuonna 2015

Viivähdetään vielä hetki menneessä vuodessa kun tilitän sen kiinnostavimmat, eniten katselukertoja koonneet postaukseni.

Tässä 5 + 1 toplista. Muistatteko näitä? - (klik jokaisen tekstin lopussa on linkki kyseiseen juttuun).

Vuoden 2015 huippuluettu juttu oli ihanaan koukkuun joutuminen. Aikuisten värityskirja oli vienyt minulta ajan ja paikan tajun. Oli vain kirja, värittimet ja minä - klik

Toiselle sijalle luetuimpien listalla nousi postaus Joik tuoksukynttilöistä. Olen kynttilöiden suurkuluttaja ja käydessäni Tallinnassa kannan sieltä aina kassikaupalla - no, pikkusen meni yläkanttiin, mutta ei paljon - näitä virolaisia tuoksukynttilöitä. Ovat valloittaneet minut ja postauksen lukijamääristä päätellen myös teidät, hyvät lukijat - klik

Kesän ollessa kauneimmillaan, jätimme jäähyväiset Saari ystävällemme. Kaunis saattomatka ja siitä kummunnut kirjoitukseni sai lukijat liikkeelle ja kauniisti myös kommentoimaan. Lämmin kiitos mukana kulkemisesta <3 Tämä postaus oli luetuimmat listan kolmonen. - klik

Ylistän jokaista meikkiputeliani, jotka kantavat Joe Blascon nimeä. Kerroin vuoden takaisesta löydöstäni - kiitos vinkistä Nonnulan Jonna - valoväristä, joka kirkastaa tummanpuhuvat silmänaluset ja luo valollaan ryhtiä kasvoihin häivyttämällä uurteita. Neljäs sija luetuimpien listalla, eikä suotta. - klik

Tippaletkun jatkeena otsikko lienee ollut sen verran herättelevä, että postaus sain viidennen sijan vuoden luetuimpien listalla. Kerroin omasta kokemuksestani, myöhäisvaiheen borrelioosista ja sen hoidosta. Samalla tarjosin lukijoille tietopaketin punkeista ja niiltä suojautumisesta. - klik

Venytin 5 :n kärkeä vielä bonuspostauksella.
Hajuveden hankintaan kannattaa hieman panostaa, ettei tulisi harmittavia pettymyksiä. Litrahinnoiltaan satoja usein jopa yli tuhatkin euroa maksavia vesiä ei kannata vain kaappia varten ostaa. Olen hajuvesistä erittäin kiinnostunut. Voisin sanoa että oikein harrastaja. Keräsin teille lukijoille listan asioista, jotka on hyvä ottaa huomioon hajuvettä valitessa ja samalla kerroin muutaman knoppitiedon hajuvesien valmistuksesta. Olen oikein iloinen, että tämä postaus pääsi luetuimpien "viiden" joukkoon"  ;) - klik

Itselleni oli pikkuisen yllätys, että juuri nämä olivat ne eniten luetut. On meinaan aika jännä, miten itsellä on näihin omiin juttuihin ihan erilainen näkemys kuin teillä lukijoilla. Ne, jotka omasta mielestäni ovat olleet niitä parhaita juttuja, eivät tuota hajuvesien maailmaan porautuvaa postausta lukuunottamatta ole tällä listalla. Hajuvesijuttukin vain, koska se jäi juuri ja juuri viiden luetuimman porukasta ja nostin sen mukaan joukkoon. Tekijänoikeudet jyllää - ugh! Pääsi yksi myös omista suosikeistani mukaan listalle :D

Näin. Kulunut vuosi on virallisesti paketissa. Lappu luukulla. 
Eteenpäin innokkaan mieli.

Sitten tähän hetkeen.
Blogin uusi nimi on saanut ihanaa palautetta. Kaunis kiitos siitä <3

Ja iloista asiaa lopuksi. Mysterious M, Tuula, Tuta ja Maiju mukavaa että liityitte blogin seuraajien joukkoon. Lämpimästi tervetuloa <3

Hyvää loppiaisen odotusta! Sii juu.

Blogin uudesta nimestä

- kun sattuma lopulta puuttui asiaan



Blogissa ei ole mitään niin vaikeaa, kuin sen nimi. Nimen keksiminen. Löytää nimi, joka kuvaa blogin sisältöä, kutsuu lukijoita tutustumaan, toimii mukavana sisäänheittäjänä. 

Nimi ei saisi olla liian vaikea muistettavaksi tai lausuttavaksi. Mitään iloa ei ole nimestä, jota kukaan ei muista tai osaa kirjoittaa nimeä oikein. Eli lyhyt, ytimekäs ja mahdollisimman selkokielinen olisi oikein suotava. Pohdin hetken aikaa englanninkielistä nimeä. Sillä kielellä moni nimikokelas kuulosti hyvälle ja kaikenlaiset sanaleikit sujuvilta. Mutta ei. Blogin kieli on visusti suomi, jotain pieniä rimpsuja ehkä silloin tällöin englanniksi, mutta muuten kielellä jonka parhaiten hallitsen. Blogin nimi tulisi siis olla suomenkielinen.

Aikaisemmasta viisastuneena blogin nimi tulisi olla ehdottomasti uniikki tai ainakin liki sellainen. Mihinkään muualle käsitteeksi tai tavaramerkiksi kuulumaton, ei kokonaan, eikä osana. Tässä apuna oli Google. Hilasin ja hinkkasin sen puhki, selvitellessäni eri nimivaihtoehtojen näkyvyyttä netissä. On muuten maailmassa hurja määrä monen nimisiä blogeja!

Noh, epätoivo tuosta tuli. Inspiraatio ei kukkinut. Pää oli tyhjä. 

Luovuus - niin hei mikä luovuus? Kun sitä tarvittaisiin, on se siirtynyt talvilevolle. Oikeasti. Väkisin puristaen ei tule kuin tyhjää.

Listasin nimiehdotuksia. Vaikka yksikään ei silleen ihan oikeasti säväyttänyt, ajattelin kuitenkin niitä muistiin merkitä. Tuntui, että edes jotain saisin aikaiseksi. Samaan aikaan pohdin bloggaamistani laajemminkin. Miten haluan jatkaa, minne suuntaan sisältöä kallistaa? Päädyin entiseen: elämäntyyli ja valokuvaus. Niistä osaan kertoa ja kuvia näyttää. Tämä osuus oli helpointa. Uusi nimi oli edelleen kateissa...

Kunnes sattuma nuoren naisen muodossa osui kohdalleni.

Keskustelin nuoren naisen kanssa niitä näitä. Päivän uutisaiheita. Mietitittiin maailman levottomuutta. Synkistä aiheista keskustelu siirtyi harrastuksiin ja niistä siihen mikä meille keskustelukumppaneille on tärkeää. Nuori nainen alkoi pohtia oman elämänsä asioita enemmänkin ja siinä keskustelun lomassa aloitti kysymyksensä " Sä kun olet ihan oikeasti aikuinen, niin mitä sä ajattelet..."

Oikeasti aikuinen?

Oikeasti aikuinen...

Oikeasti aikuinen!

Vaikka keskustelu jatkui, minun maailmani oli hetken pysähdyksissä. Oi sitä pyörryttävää tunnetta: tässä on uusi blogin nimi. Tässä se on. Voi jepulis, meillä synkkasi saman tien.

Mua viehätti nuoren naisen sanavalinta. Se tuli häneltä luontevasti. Se ei ollut hänelle mikään kiertoilmaus - kun oot jo noin vanha, tai jotain - vaan vilpitön toteamus. Ja se tuntui minusta hyvälle. Oikealle. Osuvalle. Sehän minä helkkari soikoon olen. 
Ja niin siitä tuli mun uuden blogin nimi. 

Kiitos Tiina vilpittömästä oikeaan osumisestasi <3 
Kiitos universumi!
Pullakahvit on jo juotu Tiinan kanssa uuden nimen löytymisen kunniaksi. 

Tästä eteenpäin, toivottavasti, minut tunnetaan täällä blogimaailmassa Oikeasti aikuisena :)

Kuulkaa ihanat, mulla olis yks pulma ratkaistavaksi. En sitten millään älyä, kuinka saan kuvani näkyville, kun liityn muiden blogien seuraajaksi? Ettei se olisi vain sellainen Bloggerin hahmokuva. Mulla on Blogger-profiilissa kuva, mutta miksi se ei näy, kun olen liittynyt blogien lukijaksi? En ole ajatellut liittyä Google+ kun mun pää meni siellä viimeksi ihan sekaisin, vai onko se ainoa mahdollisuus nykyään?

Osaisitko auttaa? Vinkata mitä pitäisi tehdä?

Oikein mukavaa sunnuntaita.

Tänne eteläänkin on saatu jo talven tuntua. Lunta ja pakkasta.

Ensimmäinen sivu

365:stä



 

Vuosi on vaihtunut. Katseet ovat tulevassa. Siellähän me aioimme olla. Viettää aikaamme. Tehdä juttujamme. Täyttää toiveitamme. Tehdä suunnitelmistamme totta. Eikö vaan?

Vaikka hetki on tässä, ihan tässä kohdallamme, unohdamme usein sen ja katsomme kauemmaksi. Kaipaamme tulevaa, odotamme toisia vuodenaikoja, matkoja, lomia, uusia kokemuksia. Sitten kun...

Kulunut syksy muistutti minua kaiken katoavaisuudesta. Voi olla että tämä hetki tässä onkin se kaikkein tärkein. Se, jolloin kaikki on mahdollista. Tai ainakin ne asiat joihin pystymme tai joita haluamme tehdä, nähdä, kokea, tuntea. Tämäkin hetki on ollut jossain vaiheessa unelmissamme. Sitten kun. Sitähän me tässä elämme. Aikaa jota olemme odottaneet ja nähneet tärkeäksi. Tässä se on, onko muulla väliä?

Vuosien vaihtuminen saa minut tunteelliseksi, vähän haikeaksikin. Huomaatte varmaan. Jotain on taas pysyvästi takanapäin. Haaveita ja unelmia edessäpäin. Arkea ja juhlaa. Toiveiden täyttämää elämää. Kauniita ajatuksia, vilpittömiä aikeita.

Eikö ole hienoa saada aloittaa uudestaan alusta jotain muuta kuin mitä on ollut? Sitä vuoden vaihtuminen tarjoaa. Rippituolia, missä saa menneet unohtaa, painaa villasella. Antaa itselleen anteeksi ja olla armollinen. Katsoa uusin suunnitelmin tulevaan. Vähän kuin puhdistautua. Uudistua.

Uusi vuoteni oli pikku juhlava. Ei mitään suurta. Vähän skumppaa ja juhlatunnelmaa. Kynsissä perinteinen kombo kultaa, hopeaa ja valkoista. Keskiyö, vuoden vaihtuminen Senaatintorilla ilotulitusta ihailemassa. Senaatintorin vuodenvaihde juhlallisuuksia olen seurannut puoli vuosisataa. Ovat muuttuneet rennompaan ja iloisempaan suuntaan. Ilotulituksen siirtäminen Kauppatorilta Senaatintorille saa minulta kymppi plussan. Torin ympäristö, musiikki ja taivaalle kohoavat raketit - hieno yhdistelmä!

Voi että, kunpa osaisin oikeilla sanoilla kertoa kuinka iloinen olen, että teitä on jo noin monta liittynyt seuraajiksi <3 (Luulin, ettei mua kukaan enää muista.)
Outi R, Irmasstiina Ruusukummusta, anneaulikki, Marnu, satunNainen, Pepsi + Max, Eisile, Mamma N, HelmiNainen, Tiia K, ViliMarika, Tuija.
Kiitos että olette liittyneet joukkoon. Lämpimästi tervetuloa <3

Oikein ihanaa uutta vuotta kaikki te siellä.

Onnellisia hetkiä, tässä ja nyt.

Työn touhussa

- voi jospa jouluherkut sulaisivat tällä ahkeroimisella

Töitä on paiskittu, pääsemättä kuitenkaan alkua pidemmälle. Vai sanottaisiinko pysähdyksestä taakse päin. Olen puuhastellut menneessä. Vaikka työtä on ihan tuhottoman paljon, on se ollut hauskaa. Ihania muistoja. Ihania kommentteja. Mukavaa ajatusten vaihtoa lukijoiden kanssa <3

Ihan joka ikisen postauksen edellisestä *piip* blogista siirsin tänne, uuden osoitteen alle. Olen sisustellut tätä uutta enemmän mieleiseksi. Vaiheisssa vielä ollaan. Esimerkiksi kaikki ihanat seuraamani blogit puuttuvat täältä, mutta vain niin kauan kunnes saan nekin tallennettua. Kaikki sosiaalisen median linkit myös puuttuvat. Mutta asettelen ne kaikki paikoilleen.

Tiedän, miten vuoden vaihteessa alkavan lomani käytän :D

Nimittäin, sen minkä taakseen jättää edestään löytää. Niin totta, että kurkussa pala kasvaa klöntin kokoiseksi kun vain ajattelenkin. Työtä on paljon!

Joka ikisen postauksen, joita on 
181 kpl
joka ikisen kuvan, joita on
tsiljoona ( en muuten paljonkaan liioittele ;) )
käyn läpi ja poistan niistä vesileimat, joissa edellisen *piip* blogini nimi komeilee.

On tässä hommaa. Hetki jos toinen tässä taatusti menee mutta pikku hiljaa. Sen jälkeen mikään ei muistuta entisen blogin nimestä.

Teille joille tämä *piip* juttu ei avaudu, jotka löysitte tänne muuta kuin vanhan blogin kautta, kerron että kirjoitin puolentoista vuoden ajan blogia, jonka nimeen kuluneena syksynä puuttui iso kansainvälinen yhtiö. Viestittely heidän suunnalta oli erinomaisen asiallista, mutta ehdot, joihin olisin joutunut sitoutumaan, jos olisin jatkanut blogini kirjoittamista aikaisemmalla nimellä, eivät tyydyttäneet minua. 
Tästä kokemuksesta viisastuneena - tutustuessani yhteistyöehtoihin - päätin pitää tiukasti kiinni vapaudestani bloggaajana. Jatkaa tällä samanlaisella kotikutoisella tyylilläni.

Oma blogi - oma lupa <3

Niin että tässä ollaan. Kokonaan uuden blogin nimen ja osoitteen kanssa. Kaikki edellisen blogin postaukset on ovat täällä, jatkan siitä mihin olen jäänyt.

Lämpimästi tervetuloa Oikeasti aikuisen seuraan <3

Edit: Nyt sitä ollaan jo Bloglovin´ ja Blogipolun listoilla. Hommat täällä edistyvät.

Kesäkurpitsaranskikset

resepti #elämäntapamuutos

Elämäntapamuutokseni on lähtenyt mukavasti liikkeelle. Olen erityisesti joutunut viilaamaan iltaa. Silloin mulla (aikaisemmin) jääkaapin ovi kävi pitkin iltaa. Vähän jotain pientä vaan hei, mutta moneen kertaan. Monta pienen pientä suupalaa. Se oli tapa, ei mua nälkä vaivannut.

Olen huomannut, että pitkin päivää järkevästi syöden, vältää iltapainin itsensä kanssa. Jäästyy jääkapin saranatkin jatkuvalta rasitukselta.

Järkevän päiväsyömisen lisäksi joku kiva tekeminen pitää kummasti mielen pois syömisestä. Olen tarttunut pitkän tauon jälkeen taas puikkoihin. Pientä valmistakin on jo syntynyt ja yhden isomman työn olen aloittanut. 

Kolmas tärkeä havainto on makutottumusten muuttamisen vaikeus. Tässä on haastetta. Itse kullakin meillä on vuosien, jopa vuosikymmenten aikana syntyneitä makumieltymyksiä. Suu ei kaikkiin makumuutoksiin ihan hetkessä taivu. Luin, että makuasiat eivät kuitenkaan ole kiveen kirjoitettuja. Niitä on mahdollista muuttaa. Tarvitaan vain aikaa ja kärvivällisyyttä. 15-20 maistamiskertaa ja uusi maku on sisäänajettu. 

Tästäpä sitten postauksen aiheeseen: kesäkurpitsaranskikset - nannaa!

Tarvitaan yksi isohko kesäkurpitsa tai pari pientä. Pese hyvin ja leikkaa sormenpaksuisiksi tikuiksi. Raasta parmesaani ja limen kuoret. Sekoita lautasella parmesaaniraaste, limen kuoriraaste, ripauta suolaa ja rouhaise mustaapippuria joukkoon.
Pyöräytä tikut lautasella ja nostele leivinparin päälle pellille. Jos raastesekoitusta jää, ripottele loput tikkujen päälle.
Paista 225 asteessa kunnes pinnat ovat kauniin ruskeita. Meidän uunissa aikaa menee n. 20 min.

Nauti sellaisenaan tai salaatin kanssa tai muun ruuan lisukkeena tai perunan vaihtoehtona. Käyttötapoja on monia.

Oman testauksen tuloksena: Jos tykkäät tasaisen kauniista rusketuksesta tikkujen pinnalla, riko yksi kananmuna, vatkaa rakenne rikki  ja kostuta tikut ensin kananmunassa ja sitten raastesekoituksessa. 

Limellä maustelen sitten juomavettä. Jääkaapissa mulla on kannu raikasta vettä kaiken aikaa ja muutama limeviipale antaa vedelle raikasta makua.

Ohje bongattu täältä - klik

Maistuisko sulle tällainen vaihtoehto ranskiksille?

Mulla on taas niin mukavaa toivoteltavaa. Arkeni aarteen blogin Maarit on liittynyt blogini seuraajaksi. Lämpimästi tervetuloa <3 Mukavaa että liityit joukkoon.

Ihanaa uutta viikkoa kaikki te siellä <3

Nautitaan kesästä kun sitä meille näin ihanasti 

vielä tarjoillaan.

Paras paikka - video

- Saaressa on yksi paikka ylitse muiden


Kuka videoimaan alkaa, se siihen nalkkiin jää.
                                            * minä

Mietelauseeni toimikoon pelottimena ja varoittimena
tai sitten
innostajana ja kannustimena.

Jäin koukkuun. Nyt on oikean videokameran etsintä alkanut.
On niitä kameravaihtoehtoja. Ihan liikaa sanon minä. Miten ihmeessä kukaan osaa päättää minkälaisen kameran haluaa / tarvitsee? Ja kaikki ne kirjain- ja numeroyhdistelmät, jotka erottavat kamerat ja niiden ominaisuudet toisistaan. Hepreaa!

Onko sulla videokamera? Minkälainen? Osaisitko neuvoa, mihin asioihin olisi kiinnitettävä huomiota videokameran hankinnassa? Vinkit otan kiitollisena vastaan.

Työväenopiston videokursseja selailin myös. Maanantaina alkaa ilmoittautuminen. Olen silloin koneen ääressä.

Tätä haluan oppia lisää.

Sitä ennen toinen amatöörivideo. Esittelen teille rakkaimman paikkani Saaressa.
Olkaapa hyvät!

Oikein ihanaa sunnuntaita kaikki te siellä <3