- kun sattuma lopulta puuttui asiaan
Blogissa ei ole mitään niin vaikeaa, kuin sen nimi. Nimen keksiminen. Löytää nimi, joka kuvaa blogin sisältöä, kutsuu lukijoita tutustumaan, toimii mukavana sisäänheittäjänä.
Nimi ei saisi olla liian vaikea muistettavaksi tai lausuttavaksi. Mitään iloa ei ole nimestä, jota kukaan ei muista tai osaa kirjoittaa nimeä oikein. Eli lyhyt, ytimekäs ja mahdollisimman selkokielinen olisi oikein suotava. Pohdin hetken aikaa englanninkielistä nimeä. Sillä kielellä moni nimikokelas kuulosti hyvälle ja kaikenlaiset sanaleikit sujuvilta. Mutta ei. Blogin kieli on visusti suomi, jotain pieniä rimpsuja ehkä silloin tällöin englanniksi, mutta muuten kielellä jonka parhaiten hallitsen. Blogin nimi tulisi siis olla suomenkielinen.
Aikaisemmasta viisastuneena blogin nimi tulisi olla ehdottomasti uniikki tai ainakin liki sellainen. Mihinkään muualle käsitteeksi tai tavaramerkiksi kuulumaton, ei kokonaan, eikä osana. Tässä apuna oli Google. Hilasin ja hinkkasin sen puhki, selvitellessäni eri nimivaihtoehtojen näkyvyyttä netissä. On muuten maailmassa hurja määrä monen nimisiä blogeja!
Noh, epätoivo tuosta tuli. Inspiraatio ei kukkinut. Pää oli tyhjä.
Luovuus - niin hei mikä luovuus? Kun sitä tarvittaisiin, on se siirtynyt talvilevolle. Oikeasti. Väkisin puristaen ei tule kuin tyhjää.
Listasin nimiehdotuksia. Vaikka yksikään ei silleen ihan oikeasti säväyttänyt, ajattelin kuitenkin niitä muistiin merkitä. Tuntui, että edes jotain saisin aikaiseksi. Samaan aikaan pohdin bloggaamistani laajemminkin. Miten haluan jatkaa, minne suuntaan sisältöä kallistaa? Päädyin entiseen: elämäntyyli ja valokuvaus. Niistä osaan kertoa ja kuvia näyttää. Tämä osuus oli helpointa. Uusi nimi oli edelleen kateissa...
Kunnes sattuma nuoren naisen muodossa osui kohdalleni.
Keskustelin nuoren naisen kanssa niitä näitä. Päivän uutisaiheita. Mietitittiin maailman levottomuutta. Synkistä aiheista keskustelu siirtyi harrastuksiin ja niistä siihen mikä meille keskustelukumppaneille on tärkeää. Nuori nainen alkoi pohtia oman elämänsä asioita enemmänkin ja siinä keskustelun lomassa aloitti kysymyksensä " Sä kun olet ihan oikeasti aikuinen, niin mitä sä ajattelet..."
Oikeasti aikuinen?
Oikeasti aikuinen...
Oikeasti aikuinen!
Vaikka keskustelu jatkui, minun maailmani oli hetken pysähdyksissä. Oi sitä pyörryttävää tunnetta: tässä on uusi blogin nimi. Tässä se on. Voi jepulis, meillä synkkasi saman tien.
Vaikka keskustelu jatkui, minun maailmani oli hetken pysähdyksissä. Oi sitä pyörryttävää tunnetta: tässä on uusi blogin nimi. Tässä se on. Voi jepulis, meillä synkkasi saman tien.
Mua viehätti nuoren naisen sanavalinta. Se tuli häneltä luontevasti. Se ei ollut hänelle mikään kiertoilmaus - kun oot jo noin vanha, tai jotain - vaan vilpitön toteamus. Ja se tuntui minusta hyvälle. Oikealle. Osuvalle. Sehän minä helkkari soikoon olen.
Ja niin siitä tuli mun uuden blogin nimi.
Kiitos Tiina vilpittömästä oikeaan osumisestasi <3
Kiitos universumi!
Pullakahvit on jo juotu Tiinan kanssa uuden nimen löytymisen kunniaksi.
Ja niin siitä tuli mun uuden blogin nimi.
Kiitos Tiina vilpittömästä oikeaan osumisestasi <3
Kiitos universumi!
Pullakahvit on jo juotu Tiinan kanssa uuden nimen löytymisen kunniaksi.
Tästä eteenpäin, toivottavasti, minut tunnetaan täällä blogimaailmassa Oikeasti aikuisena :)
Kuulkaa ihanat, mulla olis yks pulma ratkaistavaksi. En sitten millään älyä, kuinka saan kuvani näkyville, kun liityn muiden blogien seuraajaksi? Ettei se olisi vain sellainen Bloggerin hahmokuva. Mulla on Blogger-profiilissa kuva, mutta miksi se ei näy, kun olen liittynyt blogien lukijaksi? En ole ajatellut liittyä Google+ kun mun pää meni siellä viimeksi ihan sekaisin, vai onko se ainoa mahdollisuus nykyään?
Osaisitko auttaa? Vinkata mitä pitäisi tehdä?
Oikein mukavaa sunnuntaita.
Tänne eteläänkin on saatu jo talven tuntua. Lunta ja pakkasta.
Hyvä nimi ja nyt ehkä helpommin kohderyhmä saapuu paikalle:) Blogin nimi onkin haaste ja sen täytyy olla sellainen, jotta sen ääneen sanominen ei nolota. Joissakin blogitapahtumissa kun on ollut tapana esittäytyä ja kertoa myös tietenkin blogin nimi,niin jos se on sellainen enkunkielinen tyypillinen nimi, se ei valitettavasti jää mieleen, vaikka kuinka tykkäisi bloggaajasta ja haluaisi lukijaksi ryhtyä.Ei ole helppoa, mutta tämän kyllä luulisi muistavan:)
VastaaPoistaTuossa seuraajahommelissa minulla on sama ongelma ja kuva tulee kyllä kun kommentoin, muttei liittyessä. En tajua mikä siinä on ja en ole osannut sitä korjata. Toisaalta en ole jaksanut siihen enää panostaa, kun naamataulu kuitenkin putkahtaa esille kommentoidessani:)
Kiitos Mysterious M, kovasti vahvistit että oikealla tiellä tässä ollaan tämän uuden nimen kanssa :)
PoistaNuo enkunkieliset ovat kerta kuulemalta usein tosi hyviä nimiä, mutta tosiaan niiden muistaminen on vaikeaa. Mä toivon, että kun esittäydyn oikeasti aikuisena, niin se oikeasti muistetaan ;D
Toi seuraamiskuvahomma on melkos metka. En ollenkaan saa kiinni sen juonesta. Hitsi kun se harmittaa mua, higge kun olen (kaiken pitäisi olla niin kunnossa). Toi on hyvä tuo sinun tyyli. Anti mennä vaan kuvattomana Bloggerin seuraamiset. Tärkeintä on saada mieleiset blogit seurantaan.
Ja kommenttilootissa oma nassu komeilee joka tapauksessa :)
Mukavaa vuoden alkua Sinulle!
Blogisi nimi on niin mielettömän hyvä, olen suorastaan sille hieman kateellinen. <3 <3 Hyvin keksitty, osuva, naseva, jää muistiin, yksinkertainen, ihan paras!
VastaaPoistaOlen itse jossain kohdin muutoksen edessä, toki voin aina kysellä ikääni, ei siinä mitään. Mutta välillä mietin, että muutan blogin nimeksi Keski-ikäinen tai hih (keskari) tai muutaman vuoden päästä varhaisvanhus tai minäkö varhaisvanhus voi apua. Aloitin blogin pitämisen kahden vuoden pohdiskelujen jälkeen ja aina oli nimi esteenä aloittamiselle. En ajatellut nimeä pidemmällä mittakaavalla, tuumin vaan, että joku nimi jotta voin alkaa päästelemään tekstiä. Mutta kuinka kauan voin kirjoittaa "minäkö", koska olen niin satasella keski-ikäinen.
Onnea uudelle nimelle, se on loistava ja täällä ollaan uskollisesti mukana. <3
Voi Tiia rakas ihana <3 Mun on vaikea kuvitella sun blogille mitään muuta nimeä, kuin mikä sillä nyt on. Saa sitä kysellä, olenkohan mä nyt niinkuin keski-ikäinen tyylillä vaikka kuinka keski-ikäinen mittapuiden mukaan olisi. Sun blogissa on hauskuutta, hurttia itseironiaa ja meininkinä niin paljon, ettei tuo kysyvä blogin nimi mielestäni mene ollenkaan pieleen. Olet oikeasti vielä niin nuori, että anna olla vaan hyvän nimen :)
PoistaEi sullakaan blogi lähtenyt mitenkään vasemmalla kädellä liikkeelle. Kaksi vuotta miettimistä ja pohtimista ei voi taata kuin hyvän lopputuloksen - niinkuin on nähty. Hyvin mietitty on puoliksi tehty. Pitää paikkansa!
Kiitos ihana Tiia <3 Olen kotiutunut uuteen nimeen jo hyvin. Istuu meikäläiseen kuin kuuma veisti voihin. Ja kiitos kun olet pysynyt mukana myös hiljaisen syksyni yli.
Niinkuin kaikki te ihanat, jotka ette ole mua unohtaneet <3
Pus, pus, pus ja vielä yksi pus.
Nimi oli se viimeinen haaste ennenkuin aloitin blogin. Halusin sellaisen nimen, jota ei ole muualla käytössä. Google oli hyvä apu - lopulta löytyi tassulinna, jolla google ei löytänyt yhtään tulosta :D
VastaaPoistaTuo kuva asia on hankala. Itse vaihdoin kerran profiilikuvaa, mutta vanha kuva pyöri vielä sen jälkeenkin toisinaan näkyvillä ja toisinaan ei.. Mutta en usko että sillä on tekemistä google+:n kanssa.
Google on niin hyvä kaveri. Siltä kun kysyy, johan asiat selviävät.
PoistaTassulinna on erittäin hyvä nimi. Se jäi aikoinaan heti mulle mieleen ja kuvaa hyvin teidän elämää. Kissat - voivatko ollakaan missään muualla kuin komeassa linnassa :)
No niin kuule on! Voi pah, että kuva-asia ottaa mua pattiin.
Samoin kävi minullekin, kun aikoinaan Kassulan tarinoihin vaihdoin kuvaa, niin sinne se vanha jäi kukkumaan. Vasta kun painoin ilman mitään itsesuojeluvaistoa Google+ niin jopas alkoi uusia kuva näkyä.
Mutta sitä plussaa en nyt ihan heti paina. En ainakaan ennen kuin joku on mulle vääntänyt rautalangasta sen toimintaperiaatteet. Vieläkin on pää edellisestä kerrasta sekaisin.
Kyl mä taidan vaan tyytyä siihen ihmishahmoon, että pääsen teidän kaikkien ihania blogeja seuraamaan tämän uuden blogin kautta.
Hei sinä ihana Oikeasti aikuinen! Loistava nimi! Se jää helposti mieleen.
VastaaPoistaItse kun nimeä vaihdoin vajaa 3 kk sitten, niin minulla oli vain peruskriteerinä saada oma nimeni (aikaisemmin oli veneen nimi) esille. En sitä sen kummemmin pohtinut. Nyt mennään tällä.
Ja olipa mielenkiintoista Google plus-pohdintaa... minä tein tänään myös google-profiilin. Uusi vuosi se teettää kaikkea. Koin asian myös hankalaksi ja vähän pelottavaksikin. Katsotaan sitten, miten seuraava postaus onnistuu. Sen pitäisi päivittyä molempiin.
Onnea ja menestystä uudelle blogille ja Sinulle, ihanaa Uutta vuotta!
t. Barcelonan ystäväsi
<3 Ihana Tuula! Kiitos, kiitos oikein paljon!
PoistaMukavaa että löysit uuden blogini. Mulla tuli toppi edellisen blogin kanssa ja olin ihan tyhjän päällä uutta nimeä miettiessäni. Mutta nyt olen tullut sen suhteen kotiin :)
En tiedän mikä ruuvi multa päästä puuttuu, mutta Google+ on mulla ihan hepreaa. Peruskurssi siitä olisi tarpeen. Mutta täytyy yrittää selättää tämä peikko ja saada siitä ote. Ei sitä tiedä vaikka itseni sinne vielä uudemman kerran klikkaisin. Mutta ensi ne kurssit ;D
Samoin sinulle ihana Tuula, oikein mukavaa alkanutta vuotta <3
Olipas hauska lukea tarina nimen takaa! Onnittelut uudesta osuvasta nimestä :)
VastaaPoistaKiitos! <3
PoistaSe tunnu kun kuulin oikeasti aikuinen sanat. Aah! Meillä synkkasi saman tien :D
Täydellinen nimi. Olet niin oikeassa nimipohdiskelun suhteen. Monta kertaa olen tavannut jonkun uuden bloggaajan. Blogin nimi on jo unohtunut siinä vIheessa kun juttu ei ole vielä päättynyt. Nimi pitää olla lyhyt ja helposti muistettava. Tämä on napakymppi.
VastaaPoistaKiitos maiju <3 Hur, hur - kehrää onnellisena :)
PoistaIhana sattuma löydös tämä nimi ja tuli just oikeaan aikaan.
Nimi on kyllä kerrassaan passeli ja helposti muistettava, ja mikä kiva tarina sen takana! Reilu vuosi sitten veivasin tätä nimiasiaa, kun blogia pystyttelin enkä vieläkään tiedä kuvaako se sitä, mitä kirjoitan. Ainakin se on herättänyt kysymyksiä, mistä nimi juontaa juurensa. Minulla menee kovin helposti sekaisin blogit, joiden nimet ovat lähellä toisiaan, joten juuri tuollainen Oikeasti aikuinen napakka nimi jää mieleen :)
VastaaPoistaKiitos Marika <3
VastaaPoistaOi, mä tiedän tuon blogin nimenanto tuskan! Osaan samaistua sun vuoden takaisiin tunnelmiin.
Kuule, eikös ole kiva kun ihmiset kyselee blogisi nimen tarinaa. Kertoo että ovat kiinnostuneita. Blogistasi ja nimestä. Eihän me sellaista kysellä, jolla ei ole meille merkitystä.
Aina kun näen sun blogin nimen, muistan miten se on saanut alkunsa. Hyvä kombo. Jää mieleen.
Juu, olen kyllä niin sinut blogini uuden nimen kanssa. Naama paistaa kuin Naantalin aurinko :D