Talvipäivän pitkät varjot



kun suru on päällimmäisenä


Olemme jättäneet pitkäaikaiselle lemmikkiystävällemme jäähyväiset. Tyttären kissa Herra Sir Luizi on saatettu viimeiselle matkalleen. Lyhyen sairastamisajan jälkeen, kaikesta hyvästä hoidosta huolimatta, ei muuta ollut tehtävissä kuin päästää ystävä menemään.

17 vuotta 2 kuukautta 1 päivä elämäniloa. Jokaisesta yhteisestä päivästä olemme kiitollisia, mutta silti toivoimme, että niitä päiviä olisi ollut vielä enemmän.


Omistamme emme koskaan tahtoisi luopua <3





Tänään valoa on vähän, varjot näyttäytyvät erityisen pitkiltä ja tummilta. Aurinko kulkee matalalla, valaisee tovin. Kun aikaa kuluu, valon määrä lisääntyy. Jaksamme vielä iloita kaikesta yhteisestä mitä on ollut. Nyt on surun aika.

Suru puristaa rintaa kuin möykky ja kyynelvirrat ovat ehtymättömät. Varjot ovat yhtä tuntemustemme kanssa. Meidän kanssa surraan.


Herra Sir Luizin muistokirjoitus Kassulan tarinoita - blogissa - klik.


15 kommenttia

  1. Voi...
    Voimia teille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon <3 Voimia tarvitaan.
      Kuinka voikaan pieni ystävä jättää niin suuren tyhjyyden lähtiessään...

      Poista
  2. Osanottoni.
    Mutta silti tuo kuvasi on huippu, ihanat varjot ja hangen valo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Orvokki <3
      Tiedätkös, tuon kuvan ottohetkellä koin jotain merkillistä, melkein hengellistä. Maisema oli niin kaunis ja rauhallinen. Jäin niille sijoille pitkäksi aikaa ihailemaan. Kuva on nyt oikealla paikalla täällä blogissa, tämän postauksen kohdalla. Rauhoittamassa ja lohduttamassa.

      Poista
  3. Onpa surullinen uutinen. Otan osaa. Kunnioitettava ikä kerkesi täyttyä ja nyt loistaa tähtenä taivaankannella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 Kiitos ihana.
      Luulimme että Herra Sir Luizi olisi täällä vielä pitkään. Herra oli terve, mitään vaivoja ei ollut ennen tätä viimeistä joka tervaskannon kaatoi. Kauniit palmunvihreät silmät siellä taivaan kannella meille tuikkivat <3 Kaunis ajatus.

      Poista
  4. Kyynel vierähtää poskelle, kun tätä kirjoitusta luen. Olen niin pahoillani. Olen henkeen ja vereen eläinten ystävä ja tiedän omasta kokemuksesta miltä rakkaan lemmikin menetys tuntuu. Jaksamista tänä vaikeana aikana, olet mielessäni <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Teija kauniista sanoistasi <3
      Myötätunto herkistää, saa omiinkin silmiini kyyneleet. Rakkaasta eläinystävästä luopuminen on vaikeaa. Päivä kerrallaan tässä mennään. Opetellaan erilaista elämää.

      Poista
    2. Ja kiitos Teija, että olet liittynyt blogin seuraajien joukkoon. Lämpimästi tervetuloa <3

      Poista
  5. Voi ei :( rakkaan lemmikin poismeno on aina raskasta <3 Tänään tuli kuluneeksi 3 vuotta siitä kun sanoimme hyvästit rakkaalle mopsillemme. Joka päivä hän on mielessä ja kulkee sydämessä mukana. Toivon teidän perheelle voimia, kyllä nuo karvaiset kaverit jättävät niin ison tassunjäljen sydämeen <3

    Kun jaksat ja jos kaipaat muuta ajateltavaa, niin sinulle on haaste minun tontillani <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jonna myötätunnosta <3 Tuntuu hyvälle.

      Ja kiitos haasteesta. Otan se ilomielin vastaan. Mukava palata ystäväkirja tunnelmiin. Tykkäsin lapsena niistä.

      Poista
  6. Osanottoni <3 Kunnioitettavan ikäinen oli kissaherra, mutta suru on silti suuri. Täältä Tyyne-kisulta lämmin kehräys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuija <3 Pitkä yhteinen elämä. Ikävä on suuri.
      Paljon rapsutuksia Tyynelle :)

      Poista

Mukavaa, että olet löytänyt blogiini. Kiitos jos vielä käytit aikaasi kommentointiin. Eläköön keskustelu!
Seuraamalla Oikeasti aikuista somessa, saat tiedon uusista postauksista ensimmäisten joukossa.

Facebook, Google +, Instagram, Pinterest @oikeastiaikuinen