Pahoinpitelyn pitkä varjo

-silmäleikkaukseen

Kauan sitten, kymmeniä vuosia taaksepäin, jouduin väkivallan uhriksi. Hakatuksi, riepoteltavaksi.
Nyrkin iskut kohdistuivat päähän, joka puolelle vartaloa. Iskuja, potkuja, teräaseen heilahduksia. Hakkaajia oli yksi, mutta hänellä käsiä ja jalkoja paljon enemmän kuin kenelläkään tuntemallani.
Fyysiset vammat paranivat aikanaan mutta menetin perusturvani. En pystynyt syömään, en nukkumaan. Kun suljin silmäni näin kaiken kuin filmiltä uudestaan. Kuljin pitkään selkä seinää vasten, säikkyen jopa omaa varjoani. Hoidin vain kaiken pakollisen, muuten en missään liikkunut.
Apuna eheytymisessä oli osaavia ammattilaisia (siihen aikaan harvinaista, rikoksen uhrit jäivät yleensä omilleen) ja muutama ystäväni. Kun tein poliisilaitoksella rikosilmoituksen päällekarkauksesta, antoi ilmoitukseni vastaanottanut poliisi minulle pienen lappusen jossa oli puhelinnumero. Sitä kautta tavoitin auttajat. Vieläkin muistan lämmöllä tuota poliisimiestä, kaikkia auttajia ja ystäviäni.

Elämä on ennen ja jälkeen. Usko turvaan ja oikeudenmukaisuuteen sai kovan kolauksen. Kumpaakaan en ole täysin saanut takaisin. Konkreettista turvaa hain itsepuolustuskurssista. Ajattelin, ettei koskaan enää vastaavaa. Kurssin vetäjä puhui päällekarkaajista roskaläjinä. Sillä luotiin osallistujiin oikeaa spirittiä, asennoitumista väkivallan tekoa yrittävää kohtaan. Minua se auttoi. Pahoinpitelijäni on Se roskaläjä. Tämä läjä sai kaksi vuotta ehdonalaista teostaan. Kulkee jossakin edelleen ”mallikansalaisena”. Pikku tahra rikosrekisterissään, jos sitä siellä enää edes mainitaan. Aikaa on kulunut, mitä sitä vanhoja menneitä liian pitkään muistelemaan… Sellainen on laki rikoksen tekijälle.

Uhri kärsii lopun elämäänsä, tavalla tai toisella. Pysyviä vammoja ruumiissaan ja mielessään. Niitä ei kukaan tule poistamaan ”sopivan” ajan kuluttua. Vammojen kanssa on elettävä loppuelämä. On yritettävä selvitä. Jokaisesta päivästä.

Jokainen pahoinpitelyn vuosipäivä on raskas. Palaan menneeseen vaikka – uskokaa - en millään haluaisi.
Uuden muistutuksen tapahtuneesta sain tällä viikolla. Olen jo jonkin aikaa kärsinyt vasemman silmän heikkenevästä näöstä. Käytännössä en näe sillä enää ollenkaan. Silmäklinikalla todettiin leikkaustarve. Silmän sisään joudutaan laittamaan tukirakenteita ja silmän linssi vaihtamaan keinolinssiin. En enää koskaan näe lähelle muuta kuin vahvoilla silmälaseilla. Olen silmäpuoli vaikka yleinen näkökyky nykyisestä paranee.

Vamman syy lienee pahoinpitely. Se on saanut alkunsa silloin kauan sitten ja kehittynyt vähitellen. Väkivallan arvet näkyvät silmän seinämässä. Muuta selittävää tekijää lääkärit eivät osaa sanoa.

Pahoinpitelijäni sai tuomion teostaan ja vain niistä vammoista jotka silloin olivat näkyviä. Teostaan, jonka seurauksia kannan mukanani ja joista kärsin ikuisesti. Kuinka paljon pahoinpideltyjä onkaan, joiden kaikki vammat eivät ole heti näkyvissä, havaittavissa ja joita ei oteta huomioon rangaistusta määrättäessä? Vaivoja jotka jäävät kuitenkin uhrin kärsittäväksi.

.............

Pääkaupunkiseudulla on kesän ja syksyn aikana liikkunut nuorisojoukko, jonka hupia on ollut sivullisten pahoinpitely ja ryöstely. Ketä ne tuollaiset ovat? Eläimiä? Ei, ei - eläimetkään eivät hyökkää huvin vuoksi.
Uutisia kuullessani kaikki myötätuntoni on uhreille. Mikä kaikki heidän elämässään muuttuu? Kuinka selviävät elämässään eteenpäin? Toivottavasti saavat kaiken tarvitsemansa avun ja tuen. Jokainen rikos koskettaa uhrin / uhrien lisäksi lukuisia muita. Ihmisiä uhrien lähellä. Ei heidänkään elämä ole enää entisellään.
 
Lopuksi:
! HAISTAKAA PASKA !
kaikki te, jotka olette sitä mieltä että rikoksen tekijöitä tulisi ymmärtää. Se on kuvottavaa henkistä väkivaltaa, mitä uhrille voi kaiken hänen jo kokemansa jälkeen sanoa. Pahuutta ei pidä ymmärtää. Pahuutta ei saa tehdä ymmärtämisellä oikeutetuksi.

Ymmärtäminen auttaa vain harvoja väkivallan tekijöitä. Muuta kuin oikeuttamalla heille itselleen tekonsa. Kun on ollut vähän vaikeaa, on lupa tehdä pahaa toisille…. Eihän se niin saa mennä. Ei saa!
 
On tuomittava, jumalauta, isoon ääneen ihmisten pelottelu, uhkailu, alistaminen, pahoinpitely, tappaminen. Sen tämä yhteiskunta on velkaa kaikille rikoksen uhreille.