- hyvä kahvi kyytipoikineen tekee arjestakin juhlan
Mulla on tapana istahtaa työpäivän jälkeen ja arkipyhinä, niinkuin tänään, kahvin ja herkun kera sohvalle. Nauttia ja katsella henkevää viihdettä tv:stä. Työpäivät on sen verran ajattelua vaativia, että riittää kun ruudussa joku liikkuu. Vaikka ei sen puoleen, kyl mä Kaunareita seuraan. Jossain vaiheessa oli vähän noloa myöntää seuraavansa. Vaikka kaikki kuitenkin seurasi - katsojaluvuista päätellen. Nyt en oikein tiedä mikä tilanne tämän suhteen on. Mutta myönsinpä kuitenkin.
Pärjään hyvin ilmankin, mutta katselen kun sopivasti aikaa on. Oikeasti sarja toimii nollaajana. Tempo on samaa luokkaa kuin Kalle Päätalon kirjoissa, joissa piipun sytyttäminen kestää monta sivua. Ei haittaa, vaikka jäisi jaksoja välistä. Ihan varmasti pysyy kärryillä. Eikä oikeastaan haittaa, vaikka ei pysyisikään.
On/off-ohjelma. On se tai ei se ole. Ihan sama.
Samalla istumisella saatan katsoa Emmerdalen. Tykkään monista sen roolihahmoista. Ja juonen eteneminen on ihan toista luokkaa kuin Kauniissa ja rohkeissa tai Päätalon kirjoissa. Pari jaksoa niin johan on kriisit ja sotkut selvinnyt.
Tärkeintä kuitenkin on oleminen ja siitä nauttiminen. Sellaisen suon oikein mielelläni itselleni.
Suosittelen, ehdottomasti.
Ei kommentteja