Monaco

~ Monte Carlo

Tänä viikonloppuna ajetaan perinteiset Monacon kaupunkiajot. Formulat kiitävät pitkin lilliputtivaltion katuja. Vien teidät noihin maisemiin. Vuoden takaiseen matkaani Etelä-Ranskaan, jossa yhtenä kohteena oli Monaco. 
Julkinen liikenne on Ranskassa h-a-l-p-a-a. Bussimatka Nizzasta, joka oli päämatkakohteemme, Monacoon 1€ per aikuinen! Kilometreissä sellaiset parisenkymmentä. Myös junalla pääsee edullisesti liikkumaan, mutta koska junamatka Nizzasta Monacon kulkee suurimmaksi osaksi vuorten sisällä tunneleissa valitsimme bussin. Maisemat kiinnostivat, tietty.
Upeaa olikin. Tie kulkee korkealla vuoren rinteellä. Sieltä näköalat ovat huimat. Monilla maailman julkkiksilla on kakkos, kolmos, ties kuinka mones loma- ynnä muu asunto Nizzan ja Monacon välimaastossa. Tuon niemen kärjessä on Marimekon entisen johtajan Kirsi Paakkasen talo. Huoh! Toisilla kelpaa.

Monaco on vuorten ympäröimä, pieni merenranta valtio. Asukkaita reilut 30.000, joista vajaa 80 on suomalaisia, lucky you. Pieni alue, joka on uskomattoman tiheään rakennettu. Korkeita taloja, vieri vieressä meren rannasta ympäröivien vuorten seinämille asti. Vanha kaupunki kukkulalla, josta avautuvat hulppeat maisemat Välimerelle ja kaupunkiin päin. Vanhassa kaupungissa asuvat ruhtinas Albert ja sisarensa prinsessat Caroline ja Stephanie. Sisarten talot ovat saman kadun varrella vieretysten. Veljen linna vähän kauempana vanhan kaupungin laella. Kadut ovat kapeita niinkuin kaikissa maailman vanhoissa kanpungeissa tapaa olla.

Raatihuoneella voi käydä hakemassa passiinsa Monacon leiman muistoksi käynnistään. Samalla voi ihastella ruhtinasparin virallista hääkuvaa, jossa Charlene-rukka urhoollisesti hymyilee. En oikeasti tiedä kuinka "rukka" hän on. Muistelen vain kuin onnettomalta näytti häissään.

Formulakisojen valmistelut aloitetaan hyvissä ajoin. Kisat ovat perinteisesti näin toukokuussa mutta jo huhtikuun alussa ollaan kisojen suhteen työn touhussa. 
Rantakadun pääkatsomo oli rakenteilla. Liput pääkatsomoon maksavat muuten n. 5000 euroa, mutta siihen sisältyy lounas, niin ettei se nyt niin kallista ole. Heh! Halvimmat liput maksavat noin 70 euroa. Eväät on oltava omat ja kilpailua seurataan tuolla rinteessä monitoreista! Autoja sinne pusikkoon ei oikeasti näy.

Monacossa on kaksi paikkaa, joita ei voi ohittaa. Jos et ole käynnyt Casinolla ja sen vieressä Cafe de Paris´n terassilla vähintääkin näyttäytymässä, et ole käynnyt Monacossa.

Casino on ulkoa ja sisältä vaikuttava. Valitettavasti valokuvaaminen sisällä on kielletty. Muuten esittelisin katossa roikkuvat valtaisat kimaltavat kristallikruunut. Kultakoristeiset ja upein maalauksin päällystetyt seinät. Upeat itämaiset kokolattiamatot. Isot pelipöydät ja niiden ääressä isoilla panoksilla pelaavia ihmisiä. 
Casinoon töihin pääseminen ei ole ihan yksikertaista. Pelipöytien hoitajat käyvät läpi kahdeksan vuotisen - juu-u, luit oikein - koulutuksen. Järjestysmiehiäkin koulutetaan neljä vuotta - tämänkin luit ihan oikein - ennenkuin pääsevät portsarin hommiin. Näiltä ovimiehiltä vaaditaan erittäin hyvää kasvomuistia. Casinolla on mustalista henkilöistä, joita ei syystä tai toisesta toivota astuvan enää kynnyksen yli. Ovimiehien tehtävänä on tyylikkäästi ja huomiota herättämättä käännyttää tällaiset henkilöt ovella ympäri. Ilman että kukaan oikeastaan huomaa, mitä tapahtui. Ilman että nimilistoja ryhdytään lukemaan ja asioita sen enempää selvittelemään. Varakkaat kun ovat niin herkkiä häiriötekijöille.

Piipahdin naistenhuoneessa, joka on ilmestys kattokruunuineen ja kultaisine seinineen. Wc:n hoitaja kertoi kuinka hän on 17-vuotisen työuransa aikana nähnyt maailman kuuluisuuksia. Kätellyt mm. Bill Clintonia ja Bill Catesia. Kättelimme mekin ja näin hän sain yhden uuden kättelyn pohjolan perukoilta. Kunnia oli minun puolella. Ei sitä joka mimmi saa handuunsa sellaista kättä, joka on Amerikan presidenttiä kätellyt :D

Muutama pelikin Casinolla pelattiin. Minä jäin nollille. Tai noh, oikeasti miinukselle, mutta mies voitti kympin ( huom! ykkösen jälkeen vain yksi nolla). Taisi olla Casinon pienin lunastettu voitto. Ainakin kassan ilmeestä päätellen.

Tällättiin itsemme myös Cafe de Paris´n terassille. Ranskalaisten kesäjuoma roséviini, puolen litran pullo (siis 5 dl) maksoi 35,00€. Ai että olin ylpeä miehestäni, joka ilmekkään värähtämättä maksoi laskun, vaikka oikeasti onkin sellainen tarkan euron mies. Maassa maan tavalla. Näin se on.

Formulakilpailusta tutut tunneli ja jyrkän jyrkkä mutka ovat aivan Monacon keskustassa. Tai miten sen nyt ottaa. Koko Monaco on itsensä keskustaa. Niin pieni se on.

Maisemia ihastellessa ymmärsin mikä vaikutus auringolla ja sinisellä merellä ihmiseen on. En yhtään ihmettele meidän melankoliaa kun näitä kuvia katselen ja muistelen matkaani. Kyllä se vaan niin on, että valoa ja lämpöä ihminen tarvitsee ollakseen onnellinen. Tietty muutakin, mutta ainakin näitä. Rahaa? Ei ole pahitteeksi sekään. Huomasin tämänkin Monacossa.

Valo ja meri. Minä pärjään niillä jo pitkälle <3